Hei kaikki juhannustansseihin..

Juhannusaattoni vuosimallia 2009 sujui hyvin epätyypillisesti. Hengasin yksin kotonani hiljaisessa Helsingissä, en nähnytkään merta (saati että olisin uimaan/hukkumaan asti päässyt), en ollut mökillä, laivalla enkä veneellä, en juonut tippaakaan alkomaholia, en syönyt makkaraa enkä kerännyt kukkia tyynyn alle. Nukkumaankin menin jo puoli kahdeksan aikaan illalla migreenin yllättäessä pienen matkalaukun pakkaajan.

Sen verran kuitenkin tein keskikesän juhlan kunniaksi, että lämmitin päivällä juhannussaunan ja kökötin siellä tervalöylyissä saunabrihan pulputusta kuunnellen. Olin tietenkin myös hommannut ihanaa kesäistä syötävää: Uusia perunoita, silliä, smetanaa ja mätiä (=leväkaviaaria). Nammm..

Mätiä, smetanaa ja sipulia nautin paahtoleivän päällä savujuuston sekä salaatinlehtien kaverina. Kun mätiä oli enää alle puolet jäljellä, sain loistoidean, ja samalla suutuin itselleni, kun en ollut moista älynväläystä saanut aiemmin. Lisäsin nimittäin mätiin valkosipulia! Ihan parasta! Kaksi lemppariruoka(ainest)ani samassa paketissa! Miten ihmeessä en ole keksinyt sitä aiemmin, vaikka valkosipulia joka ruokaan tungenkin? Tyhmä minä, tooosi tyhmä! Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan, sanoi IiroAaroEero, joka Paulaa haudasta kaivoi..

Juhannuspäivänä pääsin tunkemaan itseni Kälyn, Insinöörin ja Kodan herkkupöytään. Tarjolla oli jälleen kerran vaikka mitä ihanaa, ja sainkin vatsani niin täyteen, että jälkkäriosasto taisi jäädä jonottamaan kurkkuputkeen (vai mitä henkitorvi/ruokaputkea pitkin sapuska mahaan meneekään), kun mahaan ei enää mahtunut muruakaan. Pöydästä löytyi ainakin grillivihanneksia, grillattua lihaa, lohta, salaattia, silliä, perunaa, kastikkeita ja Kälyn tekemää ihanaa leipää, jolle on annettava ihan erityismaininta, niin herkullista se oli. Leivän reseptin pyytely jäi vähän puolitiehen, mutta eiköhän se vielä löydä tiensä keltaiseen keittiöönkin. (EDIT: Tie löytyi nopeammin kuin uskoinkaan: Resepti täällä.)

Vuohenjuustoneliöiden ohje löytyy täältä.

Jälkiruoaksi oli vaniljakahvia ja kananmunakakkua, jonka päällä hengaili jännästi hedelmältä maistuvia kananmunan keltuaisia. Ja kaikki uskoo, eikö niin?

Herkuttelujen jälkeen pelasimme hauskaa sanapeliä, jonka nimeä en enää muista, mutta jonka voisi melkein hankkia itsellekin. Sanomista minun vastausteni kohdalla meinasi tulla T:llä alkavasta kelluvasta esineestä/asiasta, johon laitoin että Titanic. Tietenkin. Myöskin nihkeä kainalo kirvoitti vastalauseita N:llä alkavana haisevana asiana, mutta sain kuin sainkin molemmista pisteet. Mielikuvitus kunniaan kaverit!

"Hei kaikki juhannustansseihin

Juo joku marttyyri ja metsä raikaa

On saunat liekeissä tietenkin

Ja neitsyt kaadettu kuin vanhaan aikaan

Tango merellä soi

On siinä taikaa"

(Dingo - Juhannustanssit)