"Keltainen toukokuu..

..mikset sä jo tuu, oon turhaan odottanut tuulta lempeää.."

Ollaanpa sitä taas ajankohtaisia, mutta kuten Trendikin mainoksessaan muistuttaa: Kesään on enää 9 kuukautta! Ja sitäpaitsi keltaisessa keittiössä kaikki keltainen on aina ajankohtaista. Jopa keltainen toukokuu ja Aikakone.

Eilen teki mieli väsätä jotakin ihan peruskotiruokaa ja hetken pähkäiltyäni mieleeni putkahtikin makaronilaatikko. Jauhelihaa on tullut syötyä lähiaikoina niin paljon, että päätin tehdä temput ja napata ostoskoriin jauhelihapaketin sijaan kanasuikaleita. Ja koska munamaito kuulostaa sanana niin typerältä, korvasin sen kanaliemellä ja sulatejuustolla.

Lisäksi innostuin heittelemään laatikkoon fetaa, kanttarelleja sekä maissia, jonka jälkeen viimeistään joudutaan hylkäämään ajatus perusmakaronilaatikosta. Mutta kotiruokaa tämä kyllä on, sillä kotonahan minä tämän tein. Joten tavoite saavutettu!

Keltaisen makaronilaatikon vanhemmat ovat:

- keltainen makaroni (voit ihan itse valita minkä muotoista haluat)

- keltaiset kanasuikaleet

- keltasipuli

- keltavahverot

- keltainen kanaliemi

- Koskenlaskija (jolla on keltaiset hiukset)

- keltainen curry

- keltainen maissi

- keltaista juustoa

- sekä perheen musta lammas: valkoinen feta

Jos olet mies, tai jos et muuten vaan osaa keskittyä kolmeen asiaan kerralla, pyydä kaksi kaveria avuksesi. Sillä nytpä laitetaankin kolme levyä päälle samaan aikaan (ounou!), kahteen asetellaan kattila ja yhteen paistinpannu. Laita kattiloihin vettä sen verran kun tuntuu sopivalta. Toiseen heitetään makaronit kiehumaan ja toiseen laitetaan kanaliemikuutio, jonka liuettua saa Koskenlaskija kunnian sulaa kanaliemen lämpimässä syleilyssä.

Pannulla paistetaan currylla maustetut kanasuikaleet sekä sipuli, ja kun kaikissa kasareissa näyttää valmiilta, ladotaan ainekset kerroksittain uunivuokaan. Semmoseen vähän syvempään mieluiten, ellet sitten halua tehdä makaronilaatikkopiirakkaa. Makaronin ei tarvitse olla tässä vaiheessa ihan valmista, kun ei se kuitenkaan ole sitä vielä, ja minähän en jaksa odottaa hitaampia. Muista heitellä sekaan myös maissia, fetaa ja kanttarelleja. Kun vuokasi on täynnä, tai ainekset muuten vaan loppuneet ennen aikojaan, kaada sekaan kanaliemi ja Koskenlaskija. Päälle voit tehdä vielä juustokuorrutuksen niin keltaisuus on taattu.

Sitten vaan laatikko uuniin pariin sataan asteeseen. Keltaisen keittiön pieni vuoka viihtyi uunin lämmössä noin puoli tuntia, mutta älkää luottako sokeasti tähän aikaan, vaan kurkkikaa sinne uuniin aina välillä. Jos laatikko muuttuu mustaksi, myöhästyit ja ruoka on pilalla. Ota se siis pois uunista, kun se näyttää vielä makaronilaatikolta, mutta ei kuitenkaan raa'alta sellaiselta.

Saanen esitellä vielä kolme maustehyllylläni majailevaa ystävää: Suppis, Kanttis ja Torvisieni. Nämä kuivatut kaverit tulivat luokseni viime jouluna, ja vaikka olisin halunnut kokeilla kaikkia sieniä heti, säästin ne järjettömän itsekurin, kidutuksen, lahjomisen ja mielikuvaharjoitusten avulla siihen kunnes sain oman keltaisen keittiöni. Ja eilen vihdoinkin koitti se hetki kun Kanttis ensimmäisenä rohkeana avattiin, osa sen sisällöstä pääsi veteen kellumaan ja sen jälkeen mukaan makaronilaatikkoon. Vaikka sieniä oli muihin aineksiin verrattuna vähän, toivat ne ihanasti kanttarellin makua laatikkooni. Luulenkin että nyt kun olen päässyt makuun (eli kun olen vihdoin ymmärtänyt miten kuivattuja sieniä käytetään), nämä kolme kaverusta katoavat ennätysvauhtia hyllystäni.

Ainiin, ruokakuvani ei tahtonut millään onnistua tällä(kään) kertaa, mutta kuvan puutteen korvatakseni voin kertoa, että ruoka näytti keltaiselta kanamakaronilaatikolta. Olisitko arvannut?

"Kesä antaa kaikille onnen tunteen, jonka voi säilyttää,
kun pimenee taas syksyinen iltapäivä, voi kesän muistot lämmittää."
(Aikakone - Keltainen)