Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

 Etanailta

lauantai 11. helmikuuta 2012

Etanailta



Olen tuonut täällä usein ilmi rakkauteni etanoita kohtaan. Ällöttävän näköisistä röpelölöllöistä saa niin herkullista syötävää että oksat ja juuret ja koko puu pois! Allekirjoittaneeseen iskeekin säännöllisen epäsäännöllisesti hirmuinen etanahimo, ja silloin niitä on saatava, oli mikä oli. Yleensä pahin etanahimo iskee kesällä juuri kovimman helteen aikaan, jolloin ei ole ihan kaikista paras idea lämmittää uuni ja koko kämppä kuumaksi etanoita varten, mutta kun etanahimolle ei vaan voi mitään. Piste.




Ja koska olen reilu kaveri, yritän tartuttaa etanapakkomielteen kavereihinikin. Niinpä kutsuimme tuossa päivänä eräänä Maajussipariskunnan kotiimme tutustumaan niljakkaisiin kavereihimme. Pariskunnan miespuolinen osapuoli ei ollut maistanut aiemmin etanoita, joten pelasin varman päälle ja tein muutakin ruokaa. Maha täyteen kaikille vaikka väkisin! Vaikka kyllähän sen tiesi, että Maajussikin ihastuu etanoihin, niin kuin kävikin, ja nyt pariskunnan kotoota löytyy ihan omat etanapannut.



Alkujuomaksi tein meille Caribbean-nimiset drinksut, joihin tuli:

- 2 cl rommia
- 2 cl gallianoa
- 2 cl sitruunamehua
- 2 cl appelsiinimehua
- kivennäisvettä
- jääpaloja







Alkuruoaksi tarjoilin luottokeittoani Chili Explosionilla maustettujen juustoleipien kera. Toimii aina! Keiton jälkeen päästiin itse asiaan, kun Henkka pisti etanapannut uuniin ja pääsimme herkuttelemaan. Teimme etanoita muutamalla eri mausteella (toisiin chiliä, toisiin sinihomejuustoa jne), jotta vieraamme varmasti löytäisivät suosikkinsa, eikä mennyt kauaakaan kun Maajussi oli Henkan seurana keittiössä katsomassa miten etanat valmistetaan.



Jälkiruokana oli ylläoleva ruokakuvauksen mestariteos (Martina, yrittäisit edes..), josta en kerro kuitenkaan tämän enempää nyt. Siitä on nimittäin tulossa vielä oma postauksensa, sillä vaikka kuva saattaa väittää muuta, oli tämä päärynäunelmaksi ristimämme jälkkäripaistos valtavan herkullinen tapaus.

Tunnisteet: , , , ,

2 kommenttia:

Blogger Maireanna kirjoitti...

Täällä ois yks opetettava kans. Yöh. Vaan saattais käydä kuin maajussillekkin, herkkup....e kun olen :-)
Ei vaan ole kohdalle sattunut että olisivat tulleet lautaselleni. Hyvää siis kannattaa odottaa?

12. helmikuuta 2012 klo 15.06  
Blogger Martina kirjoitti...

Pakko myöntää, että minuakin etanat ällöttivät kun näin ne ensimmäistä kertaa lautasellani. Ovathan ne todella rumia ja muutenkin melko epäilyttävän oloisia. Maku on kuitenkin niin herkullinen, että jäin kertalaakista koukkuun. Kannattaa siis heittää ennakkoluulot romukoppaan ja kokeilla rohkeasti. Olen aika varma ettet pety. :)

13. helmikuuta 2012 klo 8.32  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu