Keltaisessa keittiössä: All inclusive -illallinen

..missäpä muuallakaan kuin Hurghadan Hotel Siva Grand Beachissa! Tässä siis viimeinen osa Egyptin loman ruokamuisteloista, aiemmat jutut löytyvät näistä linkeistä:

1. Yleistä
2. Aamiainen
3. Lounas
4. Pikkupurtavaa
5. Tuliaisia

Illallinen oli ehdottomasti hienoin ateria koko päivänä ja toisinaan jopa päivän kohokohta. Ennen ruokailemaan menoa istuimme usein Le Terracen ulkoterassilla aperitiivilla ja illallisen jälkeenkin suuntasimme Terraceen jälkkärijuomalle katselemaan tähtitaivasta ja nauttimaan Egyptin yöstä. Tai paremminkin illasta, me vanhukset kun menimme usein nukkumaan ennen hotellin lapsivieraitakin, ja kuulimme unen läpi kun ulkona soi Scooter ja lapsukaiset vipelsivät käytävillä.

Illallinen tarjoiltiin samoissa ravintoloissa kuin aamiainenkin, eli Shamsissa ja Amarissa. Seisovat pöydät notkuivat herkuista, eikä kahden viikon aikana ehtinyt kyllästyä tarjontaan, vaikka sitä aluksi hieman pelkäsinkin. Tarjolla oli aina kahta eri keittoa sekä iso salaattibuffet, jossa oli perus salaattiainesten lisäksi vaihtuvia ylläreitä, kuten riimilihaa, mereneläviä, grillattuja kasviksia ja valmiita salaattisekoituksia. Minua ilahdutti kovasti juustovalikoima, josta nappailin juustoja niin alku-, pää- kuin jälkiruokalautasellekin. Salaattinurkasta olisi hyvin voinut koota itselleen illalliseksi pelkän ruokaisan salaatin, jolla olisi pärjännyt pitkälle, mutta meidät tuntien otimme kaikkea vain vähän, jotta pääsimme maistamaan mahdollisimman montaa eri ruokaa.

Pääruokiakin oli ihan uskomaton määrä. Oli päivittäin vaihtuva kokin erikoisuus, pastaa, riisiä ja kastikkeita, kalaa, lihaa ja oikeastaan kaikkea mitä voi vaan kuvitella. Paitsi ei heppaa. Keskellä ruokapistettä kokki grillasi kasviksia ja lihaa, joka vaihtui joka päivä. Pääsiäisenä herra kokkimiehellä oli grillattavana kokonainen lammas, tai siis nimilapun mukaan lamppu = lamp. Hihhih, egyptiläisten oikeinkirjoitustaito pisti välillä naurattamaan, mutta pääasiahan on että ymmärtää mitä on yritetty sanoa. Mitä sitten jos lammas muuttuu lampuksi, tai ravintolan suljettu-kyltissä lukee "ravintola lähellä" (restaurant close). Kyllä me ymmärrämme..

Ruokien vaihtelevuuden takasi se, että ravintoloissa oli päivittäin eri teema. Oli meksikolaista ruokaa, sapuskaa välimerellisen teeman mukaan ja jopa skandinaavisia iltoja. Eräänä iltana kokin erikoisuus olivatkin ruotsalaiset lihapullat kermakastikkeessa, ja me olimme hämmästykseksemme ainoat, jotka söivät lihapulliskoja. Muutama rohkea kyllä kurkkasi lihapullakuvun alle, mutta kukaan ei uskaltanut maistaa tuota suurta erikoisuuttamme. Näyttävätkö lihapullat kermakastikkeessa muka jotenkin oudolta tai pahalta?! Ja hei: SAKSALAISTEN mielestä? Egyptiläisten kamelin-, hiekan- ja pyramidinsyöjien voin ehkä ymmärtää vieroksuvan skandinaavisia makuja, mutta että saksalaisetkin. Outoa.

Hotellin valloittaneiden saksalaisten ruokatottumukset erosivat muutenkin yllättävän paljon omastamme. Melkein joka pöydässä juotiin meidän näkökulmasta hieman harvinaisempaa rosé-viiniä ja ranskalaisia perunoita kului valtavat määrät. Ei ollut outo näky että aikuinen kyyristyy lastennurkkaan ottamaan omalle lautaselleen kasan ranskalaisia, vaikka niin paljon kaikkea muutakin olisi ollut tarjolla.

Eniten meitä kuitenkin huvitti eräs vanhempi pariskunta, joka otti lautasensa täyteen pelkkää perunamuussia ja veteli sitä tyytyväisenä naamaansa. Kun he hakivat eteensä myös keittoa, tuli mieleemme josko mummo ja pappa unohtivatkin tekohampaat huoneeseensa? Niinkin voi käydä, ja silloin ei todellakaan sanota "Pihvi kiitos, mulla on uudet hampaat!" (niiiiin ärsyttävä mainos!).

Alku- ja pääruokien jälkeen kupu pullotti jo sen verran että skippasimme usein jälkkärin kokonaan. Toisinaan valikoimme kuitenkin lukuisista kakuista ja leivonnaisista muutaman ei-hyydyttämällä-tehdyn herkkupalan, sillä hyydykkeet maistuivat poikkeuksetta kananmunalle. Yäk. Omia lemppareitani olivat kaikki suklaiset jutut, jäätelö mansikka- tai suklaakastikkeella sekä hedelmät, eritoten vihreät raikkaan mehukkaat melonin palat. Ja tietenkin myös alkupalapöydästä napatut juustopalat.

Kyllä näillä eväillä kelpasi hemmotella itseään sen parin viikon ajan mitä Egyptin auringon alla vietimme. Hotel Siva Grand Beach on aivan loistava hemmotteluhotelli silloin kun haluaa vain levätä, syödä ja tuntea pikkuripauksen luksusmeininkiä, vaikka toki paikallistakin menoa on helppo mennä katselemaan jos tahtoo.