Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

 Luksusta arkeen

torstai 11. joulukuuta 2008

Luksusta arkeen



Päätin yllättää ukkelin paistamalla kunnon pihvit lisukkeineen keskellä arkea, vaikka fiinimmät ruoat kuuluvatkin yleensä viikonloppuun. Vaelsin kohti ruokakauppaa miettien mitä lihaa ostaisin, kun hoksasin kaupan roskikseen heitettäneen monta pakettia porsaan lihaa. Eikä päivämääräkään ollut mennyt vielä umpeen! Pähkäilin hetken mikä mahtaa olla syynä lihojen roskiin päätymiseen, mutta tarkistettuani lihan olevan Euroopasta kotoisin, eli takuulla hyvää, päätin ottaa irlantilaiset porsaan fileet mukaani. Hyvää lihaa ja ihan ilmaiseksi, mikä tuuri!

Pihvien kaveriksi teimme sienikastiketta sekä peruna- ja paprikasipulilisukkeet, joita varten dyykataan roskiksesta, löydetään keittiön kaapeista tai ostetaan kaupasta:

- perunaa
- öljyä
- lihalientä
- oreganoa
- pippurisekoitusta
- valkosipulia

- paprikaa (tällä kertaa oli vihreän vuoro)
- sipulia
- chili-limeöljyä (kun toiset shoppailee laukkuja, minä shoppailen ruokaöljyjä)

- herkkusieniä
- sipulia
- valkosipuliöljyä
- torvisieniä (kaapista löytyi kuivattuja, kiitos iskä!)
- kaprista
- ruokakermaa
- pippuria



Perunan valmistamiseen löysin lihaliemivinkin jostain päin nettiä, ja tuli kyllä niin maukasta perunaa, että tätä täytyy tehdä pian lisää. Homma alkaa sillä, että mies kuorii ja viipaloi perunat sekä yhden sormensa. Onneksi veitsi oli niin tylsä, ettei se päässyt uppoamaan edes ihoon. Muussa tapauksessa olisi pitänyt soittaa Espoon insinöörille, joka olisi kaahannut hurjaa vauhtia paikalle. Tai niin hän ainakin teki kälyn viiltäessä sormeensa. Keltaisen keittiön hätähuutoihin ei ehkä olisi vastattu yhtä vauhdikkaalla menolla, ja puhelimesta olisikin kenties kuulunut vain röhönaurua ja *tuut-tuut-tuut-tuut*..

Nojoo, leikki sikseen ja perunan paistoon. Perunaviipaleihin otetaan vähän väriä pannulla, jonka jälkeen lihalientä lisätään niin, että se juuri ja juuri peittää perunaviipaleet. Tämän jälkeen pannu jätetään rauhaan kunnes liemi on pulputtanut itsensä kadoksiin. Mausteeksi turautetaan reippaasti oreganoa, pippurisekoitusta sekä valkosipulia. Muitakin mausteita saa laittaa jos tahtoo. Perunat kypsennetään loppuun uunissa pienen öljylurauksen sekä chili-limeöljyssä pyöräytettyjen paprika- ja sipulipalasten kera.




Sienikastiketta varten torvisieniä liotetaan hetki ennen pilkkomista. Likoamisen aikana herkkusienet ja sipulin puolikas pilkotaan ja paistetaan pannulla. Kun uunissa muhiva perunaosasto alkaa näyttää valmiilta, lisätään sienien ja sipulin mukaan kapriksia, ruokakermaa ja pippuria. Tässä järjestyksessä. Myös pihvit kannattaa paistaa vasta ihan viimeiseksi, jotta piffi on niin kuumaa, että maustevoi sulaa ihanasti sen päälle. Voin lisäksi pihvit maustettiin ukkelin toimesta varmaan ainakin pippurilla. Ihan törkeän hyvää tuli! Oli pakko paistaa molemmille vielä toisetkin pihvit kesken ruokailun, kun maustevoiköntsäkin oli hieman liian iso vain yhtä pihviä varten.


Ruokahetkemme tuntui niin juhlavalta pihvineen, lisukkeineen ja väriä vaihtavine kynttilöineen, että oli pakko keksiä jokin jälkiruoka kruunaamaan illallinen ja Salkkari-Nooran pakeneminen Afrikkaan. Onneksi minulta löytyi suklaakonvehteja, joiden kanssa nautimme pikkulasilliset Vana Tallinnaa.



"...pieni pala taivasta onnettomalle.
Jos Helsinki on hetkisen kaunis
kun on valkoinen maa
pian räntää sataa taas.."
(Leevi and the Leavings - Jos Helsinki on kaunis)

Tunnisteet: , , , ,

1 kommenttia:

Blogger Maireanna kirjoitti...

On se vaan niin hauskaa lukea näitä juttujasi ruokamaailmassa. Hekotukset tuli lukiessa, tuli luksusta arkeen. Onneksi veitsi oli tylsä ettei sitä insinööriä tarvinnut hälyttää.
Ja sitä perunavinkkiä alan heti tehä- kun mietinkin mitä illaksi laittais, broilerikastike
olis jo valmiina.

12. joulukuuta 2008 klo 14.31  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu