Hyvää syntymäpäivää minulle rakkain..

Mikä voisikaan olla parempi tekosyy leipoa keittiö täyteen herkkuja kuin oma syntymäpäivä? Työpaikalle ainakin pitää viedä synttäripullaa, ja kun äiti käy synttärikahvilla on oltava jotakin tarjottavaa. Itselleenkin täytyy tietenkin tehdä juuri niitä herkkuja, joista eniten pitää. Niinpä keltaisessa keittiössä pilkottiin, sekoitettiin, vatkattiin, mitattiin (kerrankin), paistettiin ja maistettiin kokonaisen illan ajan niin uusia kuin vanhojakin makuja, jotta synttäripäivä koittaisi mahdollisimman maukkaissa merkeissä.

Työkavereille päätin tehdä pätkismuffinsseja, sillä niiden synnyttämisessä olen onnistunut ennenkin. Katso vaikka kesäterveisten kohdalta jos et muuten usko. Rumimmat muffinssit syötin äidille ja hänen ystävälleen ja taisipa omaankin suuhun kadota yksi levähtänyt muffari. Ja ehkä toinenkin. Ja kolmas.

Eilen hieman etuajassa toteutetulla synttärikahveella oli myös suolaista tarjottavaa, sillä kaikki olivat enemmän tai vähemmän nälkäisiä työpäivän jäljiltä. Ja koska pelkän makean syömisestä tulee helposti paha olo (no eihän tuu!) kannoin aluksi pöytään pekonitomaatteja ja salamipiirakan. Niiden jälkeen oli muffinssien ja suklaan vuoro.

Tarkoituksenani oli tehdä myös pekoniherkkusieniä, mutta herkkusienipurkin kanssa tuli hieman erimielisyyksiä, kun ei se suostunut avautumaan ilman purkinavaajaa. Höh, tyhmä! Siispä jätin herkkusienet jääkaappiin murjottamaan. En olis halunnutkaan! Tomaatit on paljon parempia! Paitsi että olen niille allerginen..

Helppo suolainen naposteltava syntyy kädenkäänteessä kiepauttamalla pekonisiipale kirsikkatomaatin ympärille ja kiinnittämällä kaverukset toisiinsa cocktail- eli kukkohäntätikulla. Jätetään se toinen suomennos väliin, sillä minulle ainakin sanasta cock tulee ensimmäisenä kukko mieleen, eikö sinullekin?


Tässä he vasta odottelevat uuniin pääsyä

Salamipiirakkaan käytin valmista piirakkapohjaa, sillä olen laiska. Piste. Paistoin vuokaan levitettyä pohjaa uunissa ehkä noin kymmenen minuuttia, jonka jälkeen levitin taikinan päälle salamia, sipulia ja paprikaa. Paprikaa laitoin kolmea eri väriä, sillä värikkyys antaa vaikutelman että piirakassa olisi useampaa täytettä kuin todellisuudessa onkaan. Hahaa, olenpas ovela! Kukaan muu ei mennyt lankaan kuin minä itse..

Täytteiden päälle lorottelin kulhossa sekoittamani ruokakerman (2 dl) ja kahden kananmunan sekä mustapippurin sekoituksen. Pinnalle vielä juustoraastetta ja piirakka 200 asteiseen uuniin pariksikymmeneksi minuutiksi. Aika on jälleen kerran viitteellinen, joten suosittelen kurkistelemaan uuniin, ja ottamaan piirakan suosiolla pois kun sen reunat ovat ruskistuneet ja juusto pinnalla on saanut hieman väriä.



Seuraava biisi on saanut ainakin isoveljeni tirauttamaan pari kyyneltä syntymäpäivänsä aamuna, kun hänet herätettiin päräyttämällä kyseinen biisi soimaan. Kenellepä nyt ei tulisi itku silmään, jos koko perhe laulaa sängyn vierellä iloisena, että: "Sinulla on syntymäpäivä, mutta lahjaa ostanut en". Vähemmästäkin tulee suru pienen synttärisankarin puseroon.

"Päivänsäteenä pienenä silmiisi kurkistan
herätän sinut unestasi ja onnea toivotan
lailla perhosen leijailen korvaasi kuiskaamaan
sanat kaikkein kauneimmat jotka suinkin vain osaan

Sillä sinulla on syntymäpäivä, mutta lahjaa ostanut en,
suukko poskellesi olkoon sellainen
Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
hyvää syntymäpäivää toivotan
Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
ja paljon onnea vaan"
(Sig - Hyvää syntymäpäivää)