Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivän vastaanotosta Insinöörillä ja Kälyllä on tullut jo perinne, ja niinpä me suuntasimme tänäkin vuonna auton nokan kohti Espoota ja odotimme jännityksellä mitä ihania herkkuja meille tällä kertaa tarjoiltaisiin. Tänä vuonna postimies toi meille jopa virallisen kutsun kyseisiin illanistujaisiin, ja siitä lähtien kun kutsu kolahti postiluukusta, odotin aiempiakin vuosia innokkaammin itsenäisen Suomen juhlistamista.

Joulumieleni on ollut tänä vuonna hieman piilosilla, lieneekö lumettoman joulukuun, talostressin vai minkä syytä. Olen yrittänyt päästä väkisin joulutunnelmaan polttamalla kynttilöitä, pukeutumalla punaiseen ja pörröiseen niin että näytän aivan tontulta ja paketoimalla joululahjoja hyräillen samalla joululauluja, mutta joulumieli ei ole suostunut kuin pilkahtelemaan varovasti esiin silloin tällöin aivan liian harvoin. Tylsää. Onneksi Kälyn ja Insinöörin ihanan jouluisesti koristellusta kodista löytyi jouluinen mieli edes itsenäisyyspäivän illan ajaksi. Ehkä sen omankin kodin olisi voinut koristella, mutta kun eihän se nyt enää kiinnosta kun uusi koti on jo rakenteilla muualle.

Tämän vuoden Itsenäisyyspäivän illallisen teemana oli Thaimaa ja ottamani kuvat ovat suorastaan rikollisen huonolaatuisia. Ajattelin, että Käly kyllä kirjoittaa blogiinsa illasta ja laittaa sinne parempia kuvia. Eihän minun nyt tarvitse tsempata, sillä haluan vain istua valmiiseen pöytään ja nauttia muiden tekemistä ruoista.

Kuohuviiniä ja glögiä sisältäneiden alkudrinkkien kaverina tarjoiltiin joulupieruja (syyllinen nimeen on sitten joku muu kuin minä) sekä vuohenjuustoisia suupaloja. Nam, nam, nam.

Pääruoasta otin näköjään vain yhden säälittävän kuvan, vaikka kuvassa poseeraavan härpäkän lisäksi tarjolla oli myös salaattia ja kaikkea pientä kivaa omaan annokseen lisättäväksi.

Viime vuonna jälkkärinä oli ulkotulia, ja tänä vuonna sama teema jatkui, sillä eteemme aseteltiin kynttilät. Suklainen leivonnainen oli ihanan makea päätös herkkuaterialle, vaikka kyllä ne Linnan juhlien katsomisen aikana napostelemani irtokarkitkin mahtuivat oikein mukavasti mahan syövereihin. Sitten olikin hyvä istahtaa täyden masun kanssa lattialle rapsuttelemaan koiraa, jota oli ollut taas niiin kova ikävä.

Ihanasti koristellun kodin, herkkuruokien ja -juomien lisäksi meitä hemmoteltiin kauniilla kattauksilla, ja kaikki oli jälleen kerran viimeisen päälle laitettua. Ihanaa, milloin on seuraavan Itsenäisyyspäivän vastaanoton aika? Pitääkö todella jaksaa odottaa vielä vuosi?