Etana etana mene pannuun

Etanahimoissani täällä muistelen ihan liian kauan aikaa sitten tekemiämme etanoita, joihin kokeilimme uusia makuyhdistelmiä. Kesähelteillä etanoiden valmistaminen ei ole tullut mieleenkään, sillä täysillä kuumuuttaan hohkaava uuni ei ole paras kaveri hikisen kuumassa pikkukaksiossa. Etanahimo voi silti iskeä helteelläkin, eikä silloin auta muu kuin lampsia ravintolaan etanapannun ääreen tai muistella tuskissaan aiemmin syötyjä etanaotuksia. Päädyin tällä kertaa jälkimmäiseen vaihtoehtoon, joten tässäpä tulee etanoita pannun täydeltä.

Kokeilimme tällä kertaa tosiaan kolmea aivan uutta etanoiden maustajaa: Jalapenoa, chilikastiketta ja rosmariinia. Luonnollisesti teimme myös yhden pannullisen, johon sekotimme kaikkia näitä makuja yhteen. Aina pitää päästä vähän sörssäämään..

Viisas insinööri (onko sellaisia olemassakaan?) eli Ukkeli halusi kokeilla uusien makujen lisäksi myös hieman uudenlaista tapaa täyttää etanapannut. Itse etanaotukset menivät toki koloihinsa ensimmäisenä, mutta sen sijaan, että olisimme sekoittaneet mausteet voihin, tyrkkäsimmekin mausteet suoraan etanoiden päälle ja laitoimme voiköntsät sellaisenaan pannun päälle. Uunissa muhiessaan voi sulaa kuitenkin ja sekoittaa maut keskenään. Sangen toimiva tapa siis. Enää ei tarvitse tapella lusikoihin tarttuvan voi-mausteseoksen kanssa, vaan tahmean voin voi leikata suoraan paketista pannun päälle. Kätevää, kyllä ainakin tuo minun insinöörini on melkoisen viisas tapaus.

Ylläolevassa kuvassa poseeraavat jalapenokastike, chilikastike sekä pilkottu rosmariini omissa kulhoissaan. Ja nuo vaaleat neliöt eivät suinkaan ole voita vaan valkosipulimurskaa. Aika paljon ehkä, mutta kun valkosipuli on niin hyvää ja terveellistäkin.



Ja siinä ne pannut nyt ovat mausteineen sekä voiköntteineen valmiina paistumaan kuumassa uunissa ihanan tiriseviksi etanapannuiksi. Namnamnam..

Paras kokeilemistamme mauista oli ehdottomasti ja ehkä hieman yllättäenkin rosmariini. Pidän kyllä rosmariinista ihan hulluna, mutten ollut varma sopiiko yrtti etanoiden kaveriksi. Sopii se, uskokaa pois. Chili ja jalapenokin olivat oikein hyviä etanoiden maustajia ja kaikkia kolmea makua tuleekin varmasti tehtyä jatkossakin. Silti kyllä se valkosipuli-persilja (sinihomejuustolla tai ilman) on edelleen kaikista parasta etanapannussa. Oi tulisipa jo syksyn viileys niin voimme taas lämmittää uunin etanakuumuudelle.. (Apua, mä en sanonut tota! Nyt on vasta elokuun alku, vielä on kesää jäljellä, mä nousen reggaereggaerekkaan, olen nuori ja kaunis ja laulan pappadadudapappappaduudadappa.)