"I'm running I'm scared tonight, I'm running I'm scared of breathing.."

"..Cause I adore you."

Tänäkin keväänä Euroviisuhuuman ollessa parhaimmillaan (tai pahimmillaan, miten sen nyt ottaa) kutsuin kamut kylään katsomaan kimpassa viisufinaalia ja syömään sekä juomaan hyvin. Tämä kuvio on oikeastaan jo perinne. Paikalle saapuivat Maajussipariskunta sekä hylätty vaimo, jonka mieskin oli toki kutsuttu, mutta joka ei päässyt työkiireiden takia paikalle. Lisäksi paikalla olimme tietysti minä the iso viisufani ja Ukkeli, jota viisut eivät voisi vähempää kiinnostaa. Eräs Ukkelin normaalisti niin hillitty kaveri saikin kuulemma armottoman naurukohtauksen Ukkelin kertoessa hänelle illan kuluvan Euroviisuja katsellessa. Kaikkeen sitä joutuukin kun elää Martinan kanssa.

Ennen viisuja istuimme alas juoruilemaan ja hörppäämään Jamien raparperibelliniä (ohje muutaman rivin päässä). Me saatoimme katsoa Maajussin morsiamen kanssa salaa pari heppavideota ihan vain nopeasti, minkä lisäksi pakotimme vieraat katsomaan matkakuviamme (aina yhtä kivaa) ja Ukkeli nauratti meitä näyttämällä hauskoja Youtube-pätkiä. Sitten olikin aika aloittaa viisujen katsominen juomapelin ja syömisen merkeissä. Ensin kuitenkin sitä raparperibelliniä:

Jamie Oliverin raparperibellini syntyy näistä aineista:

- 300 g raparperia

- 75 g sokeria

- 1 pulloa kuohuviiniä

Huuhtele raparperit, pilko ne pienemmäksi ja laita sokerin sekä vesilorauksen kera kattilaan. Kiehauta ja jätä sitten pienelle lämmölle poreilemaan kunnes raparperit ovat pehmenneet ja seos muistuttaa hilloketta. Soseuta sössö sauvasekoittimella ja jaa se kuuteen lasiin. Kaada sitten lasi melkein täyteen kuohuviiniä, sekoita ja kaada vielä hieman lisää kuohuvaa päälle. Kippis!

Annoimme tänäkin vuonna viisuille pisteitä neljästä kymmeneen ja laskimme oman voittajamme sekä häviäjämme. On aina yhtä hauska seurata, miten tietyt biisit jakavat mielipiteemme ja tietysti hieman kinata siitä mikä biisi on hyvä ja mikä ei, sekä katsoa miten samaa mieltä oma viisukatsomomme on virallisen viisutuloksen kanssa. Tänä vuonna viisuporukkamme oli harvinaisen taitava pisteiden antaja: Oma voittajamme oli täsmälleen sama kuin mikä voitti viisut muutenkin! Hyvä Azerbaijanin kaikkiin uppoava perusviisu!

Puolueellinen raatimme rankkasi toiselle sijalle Suomen Paradise Oskarin sekä hänen taustallaan nousevan maapallon pisterivillä 10, 10, 10, 10 ja 4. Ukkeli ei pidä Oskarista. Jaetulle toiselle sijalle tuli myös Brittien vanhentunut poikabändi Blue (miten niin raadissamme oli naisenemmistö ja vieläpä hieman vanhentunut sellainen?). Azerbaijanin, Suomen ja Brittien lisäksi pidimme myös Venäjän Alexej Vorobjovin Get You:sta (mitä sanoinkaan siitä naisenemmistöstä..) sekä Bosnia Herzegovinan pappa Dino Merlinistä (ja mitä sanoinkaan iästämme..) ja hänen Love In Rewind-biisistään. Myös Ruotsin söpö poika hajoavine tai ei-hajoavine laseineen vetosi meihin. Ylläri.

Itse annoin parhaat pisteet edellä lueteltujen lisäksi Unkarin upeaääniselle Kati Wolfille sekä öh, upea..ääniselle Kreikan Loucas Yiorkasille. Äh, ketä mä huijaan, tää on niin nähty. Allekirjoittanut antaa aina täydet pisteet Kreikalle, jos siellä vaan on Loucas Yiorkas, Sakis Rouvas, Sarbel laulamassa Yassou Mariaa tai joku muu vastaava tumma komistus. Että se siitä LAULUkilpailusta..

Vähiten pisteitä meidän raadiltamme sai Liettuan murjottajatyttönen Evelina Sasenko, joka meni kuulemma lehdistötilaisuudessa nurkkaan murjottamaan nostettuaan hatusta esitysnumeron neljä. Samaan aikaan meidän lipevä söpöläisemme Paradise Oskar hymyili rauhallisena kädessään huonoin mahdollinen esiintymisnumero. Meihin ei vedonnut myöskään sveitsiläinen katulaulaja Anna Rossinelli, Italian kamala kuuloluita kiduttava viisu (jonka aikana päätimme vispata kuohukerman, sillä vatkaimen ääni oli paljon kauniimpi kuin Italian torvisoitinten) eikä Ranskan huutajapoika, vaikka veikkasinkin esikatselujen perusteella Sognun erottuvan joukosta ja pärjäävän siksi hyvin. Myös Serbian värikäs migreenibiisi oli yhtä tuskaa, eikä vähiten sen takia, että taustalla vilkkuvat värit sattuivat silmiin ja kovaa. Pelkäsin oikeasti saavani migreenin ja katselinkin suosiolla välillä muualle.

Jospa mentäisiin niihin tarjoiluihin sitten. Käytin paljon Jamie Oliverin reseptejä kyseisenä viikonloppuna, sillä raparperibellinin lisäksi pöytään kannettiin kahta Jamien suolaista piirakkaa. Niiden ohjeet julkaisen myöhemmin, samoin kuin iiihanan manteliliköörisen tryffelikakunkin ohjeen. Piirakoiden kaverina tarjoilin ihan tavallista fetasalaattia sekä pekoniin käärittyjä kirsikkatomaatteja ja herkkusieniä, jotka ovat molemmat aivan sairaan hyviä. Kaikki missä on pekonia on hyvää.

Pekonipalleroiden ohje on julkaistu aikaisemminkin blogissani, mutta muistin virkistämiseksi kerrottakoon, että tomaattien ja herkkusienien ympärille kietaistaan pala pekonia, lävistetään koko homma cocktailtikulla ja paistetaan kavereita 225-asteisessa uunissa niin kauan että pekoni ruskettuu. Jäähtymistä kannattaa odotella hetki, sillä varsinkin juuri uunista tulleet tomaatit ovat kuumia.