Hus pois vampyyrit!

Etanapannujen korkkaamisesta jäi (tarkoituksella) ylimääräiseksi pötkö valkosipulipersiljavoita. Osan työnsin suosiolla pakastimeen, mutta osan käytin heti seuraavana päivänä tähän rapeakuoriseen voileipään. Kyseessä on kirjaimellisesti VOIleipä, sillä tämän ranskanleivän sisuksissa tirisee runsaasti ihanaa vampyyrien karkoittajaa, eli valkosipulipersiljaVOIta.

Maustevoin lisäksi etanapileistä jäi pätkä ranskanleipää, joka ehti yön aikana kovettua niin, ettei ihanan pehmeästä ranskanleivästä voinut enää puhua. Vaan ei hätää, leipä palaa takaisin tuoreiden kirjoihin kun sen laittaa hetkeksi folion sisällä uuniin. Pehmentämishommaan kuuluu myös voi, jota työnsin reippaalla otteella ranskalaisemme sisuksiin.

Ja väännetään resepti vielä rautalangasta niille, jotka kuuluvat kanssani keharia muistuttavien älykääpiöiden kerhoon: Ota ranskanleipä tai osa siitä ja länttää se leikkuulaudalle. Silleen oikeinpäin. Tee leipään syviä viiltoja 1-2 sentin välein samalla tavalla kuin hasselbackan perunaa leikatessa. Ota jääkaapista eilisen maustevoin jämät (tai tee sitä sekoittamalla voihin/margariiniin valkosipulimurskaa ja persiljasilppua) ja työnnä voita leipään leikkaamiisi viiltoihin. Lusikka toimii tässä hommassa hyvin. Kääri leipä folioon ja työnnä 175-200 -asteiseen uuniin ja anna olla siellä hetki. Ota leipä pois, kuori se foliosta ja syö.

Eihän tämä nyt mitään maailman terveellisintä ole, mutta tarvitseeko sitä aina rouskuttaa porkkanaa?