Punaisen pizzat

Kuopijo

Reippaille pikku automatkailijoille tuli Kuopion kohdalla nälkä. Eikä mikään ihme, olihan sitä ennen huristeltu monta tuntia Keravalta Kaaviin, käyty katsomassa mihin muutama (väärä) tie vie, ihmetelty autoa, vaihdettu siihen talvirenkaat (paitsi minä, joka hyödyllisenä ihastelin lumisia maisemia sillä aikaa kun miehet konttasivat hangessa) ja tehty autokaupat mukavan letkeää murretta puhuvan kaverin kanssa. Jossain vaiheessa matkaa mahamme alkoivat vihjailla ruokavajeestaan pienoisella murinalla ja kurinalla.

Kuopioon siis, pikkuteitä pitkin tietenkin, ettei vaan mentäisi suorinta ja nopeinta reittiä. Autot tien sivuun ja mitä tahansa ravintolaa etsimään. Ensimmäiseksi löytämämme Kotipizza oli niin pieni ja kämäisen näköinen että skippasimme sen suosiolla. Kun päätä käänsi toiseen suuntaan, kiinnittyi nälkäisen matkustajan katse Rosson kylttiin. Sinne siis ja pizzaa tilaamaan.

Minä ahmin antaumuksella Ernestoa, josta löytyy kinkkua, pepperonisalamia, tonnikalaa, tomaattikastiketta ja juustoa. Taisin varastaa palan myös ukkelin tulisesta Hot Pueblosta, joka sisältää häränlihaa, sipulia, jalapenoa, barbecuekastiketta, juustoa ja mustapippuria.

Täytyy sanoa, että vaikka nälkä oli niin kova, että mikä tahansa olisi maistunut hyvältä, on Rosson pannupizzat aiempienkin kokemusten mukaan yllättävän maukkaita ja täyttäviä. Isosta nälästä huolimatta jaksoin syödä vain melkein kolme palaa neljästä, joten uskoisin että isommankin ihmisen isompi nälkä helpottaa Rosson pannupizzan avulla.

"Minä lähden Pohjois-Karjalaan

vaihdan farkut verkkarihousuun.

Kotiseudulle Pohjois-Karjalaan

juon kaljaa auringon nousuun."

(Leevi and the Leavings - Pohjois-Karjala)