Maailman paras juustokakku

Kyllä vaan, uskallan väittää tämän kakun kuuluvan maailman parhaiden juustokakkujen top ykköseen. Ohje on napattu Polkkapossulta, ja ilman lupaa tietenkin, kuten meillä rikollisilla on tapana toimia. Possun blogista löytyy myös aikas paljon edustavampi kuva kakkusesta, jos keltaisen keittiön mössöinen juustokakun pala ei saa kuolaasi valumaan tarpeeksi. Mahdollisen syyllisen kakkuni ulkonäköön paljastan myöhemmin, lupaathan ettet sitten naura..

Ensin kuitenkin resepti, joka kaikessa alkuperäisyydessään kuuluu näin. Suoraan copy pastettuna, etten vaan unohtaisi mitään tärkeää, ja jotta Polkkapossu saa täyden kunnian kakustaan:

Valkosuklaa-vadelma-ricottajuustokakku

Kastike:

200 g pakastevadelmia

½ dl vettä

3 rkl sokeria

Pohja:

200 g suklaakeksejä

80 voita

Täyte:

1 3/4 dl kermaa

260 g Panda-valkosuklaata

500 g ricottajuustoa

1 dl sokeria

3 kananmunaa

muutama tippa vaniljaesanssia

Valmista ensin kastike. Sekoita vesi, sokeri ja vadelmat ja kiehauta. Painele kastike lusikalla siivilän läpi, jotta saat siemenet pois.

Tee sitten pohja. Sulata hieman voita ja sekoita murskatut suklaakeksit sekaan. Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla ja seos vuoan pohjalle.

Sulata seuraavaksi suklaa. Kaada vesihauteeseen kerma ja lisää suklaa sinne vähitellen hämmennellen. Tee lopputäyte. Sekoita ricottajuusto ja sokeri. Lisää kananmunat yksi kerrallaan sekoittaen. Tipauta joukkoon vaniljaesanssi. Yhdistä sulatettu suklaa loppuun täyteainekseen ja sekoita.

Kaada pohjan päälle puolet täytteestä. Ripottele sekaan pari ruokalusikallista vadelmakastiketta. Kaada sitten mukaan lopputäyte ja taas pari ruokalusikallista viivoina täytteeseen. Vedä veitsenkärjellä viivojen läpi, niin saat kakkuusi kivan kuvion.

Paista 170-asteisen uunin alaosassa noin tunti. Jäähdytä kunnolla kylmäksi ennen kuin alat edes uneksia kakun ottamisesta pois vuoasta. Maista mielellään vasta seuraavana päivänä, kun täyte on kunnolla tasoittunut. Tarjoa lopun vadelmakastikkeen kanssa.

Kuten arvata saattaa, muokkasin reseptiä jälleen kerran hiukkasen. Vaniljaesanssia ei nimittäin ollut minulla enkä usko että naapurillakaan olisi ollut. Jätin sen siis pois. Keksipohjaan käytin tavallisten suklaakeksien lisäksi hieman myös vaniljan ja toffeen makuisia keksejä, jotta vaniljavaje korjaantuisi. Olenpa ovela. Sivuhuomautuksena mainittakoon että vasarani pääsi jälleen kerran hommiin keksien murskaamisvaiheessa. Enpä liene käyttänyt vasaraa vielä kertaakaan sen ihan oikeaan käyttötarkoitukseen. Mutta nehän ovatkin miesten hommia, eikö niin?

Tällainen tärkeä keittiövälineeni on, paitsi vähän liilampi, mustempi ja vähemmän sininen. Samat kukat kuitenkin, aika ihana siis..

Vihjasinkin jo aiemmin ettei kaikki mennyt kakkuni kohdalla aivan niin kuin olisi pitänyt. Möhläys tapahtui kaupassa, jossa hetkittäisessä aivohäiriössä luulin numeroiden kaksi viisi ja nolla tarkoittavan 500. Niinpä otin vain yhden 250 g paketin ricottajuustoa, vaikka matemaattisesti minua lahjakkaammat (jos heitä on olemassa) ymmärtäisivät heti että paketteja tarvitaan kaksi, sillä 250+250=500.

Huomasin mokani vasta liian myöhään, eli kesken kokkailujen kun kauppa oli jo liian kaukana. Juuston vähyydestä hätääntyneenä päätin jonkin ihmeellisen logiikan perusteella vähentää myös kananmunien määrää kolmesta kahteen. Ei ollut haisuakaan auttaako tämä mitään, mutta koska kananmunat olivat ainoat vielä käsittelemättömät kaverit, ei auttanut muuta kuin vähentää heidän määräänsä.

Kömmähdyksistä huolimatta kakkuseni onnistui paremmin kuin hyvin tehtävässään viedä kieleni. Oli pakko jopa päästää ääneen epämääräisiä nautinnon mölähdyksiä ensimmäisen palan sulaessa suussani. Mietinpä vaan kuinka loistavaa juustokakkua olisi tullut jos olisin noudattanut täydellisesti alkuperäistä reseptiä. Jättehyvää, tror jag.

"Uuh aah, just a little bit

Uuh aah, a little bit more

Uuh aah, just a little bit

You know what I'm looking for"

(Gina G - Just a little bit)