Sushia ja suklaata

Oi, tämä oli ihana viikonloppu. Ei sillä, että silloin olisi ollut mitään sen erikoisempaa tekemistä. Päinvastoin, hengailin koko viikonlopun kotona itseäni hemmotellen ja innostuin hieman siivoamaan sillä seurauksella, että puhdistin vitriinejä lauantai-iltana yömyöhään asti. Kun muut bailaa yökerhon tanssilattialla, bailaa tämä tyttö olkkarissa pölyrätti kädessään Iskelmä-radion pauhatessa. Mikä vanhuus muka.. (Kyllä vaan: Synttärit ovat taas lähestymässä ja ikäkriisi muistuttelee olemassaolostaan).

Ukkeli oli koko viikonlopun yövuorossa, joten päivät vietin hiljaisuudessa telkkaria äänettömällä katsellen sekä lenkkipolulla hikoillen, jotta Ukkeli saa nukkua yöpäiväunensa rauhassa. Sitäpaitsi hiljaisuudessa oleskelu tekee mielelle todella hyvää kiirehälyisen viikon jälkeen. Miehen lähdettyä töihin aloin siivota innoissani kotia telkkarin tai radion pauhatessa täysillä. Sen lisäksi, että kokkasin hyvänä avovaimona meille molemmille lauantaina lohiruokaa Jamien reseptillä (tästä lisää myöhemmin, oli muuten ihan perhanan hyvää!) olin hommannut itselleni muutamia hemmotteluherkkuja.

Kaapin uumenissa minua odotti näin söpö paketti, joka oli täynnä suklaakonvehteja. Huijasin hieman Kampin Kaakaopuun tyttöä sanomalla, että paketti tulee lahjaksi, jotta saisin siihen nätin limenvihreän nauhan. Oikeasti paketti tuli minulle itselleni, joten anteeksi vaan Kampin Kaakaopuun tyttö siitä, että juksasin sinua. Makunautinto vaan tuppaa korostumaan entisestään, kun konvehdit ovat nätissä rasiassa ja kukapa ei tykkäisi pakettien avaamisesta.

Otin valmiin sekoituksen, joka edusti monipuolisesti Kaakaopuun valikoimaa ja sisälsikin monta ihanaa ja erilaista suklaanamua. Nappasin aina muutaman konvehdin kerrallaan, jotta sain herkutella koko viikonlopun. En kertaakaan kurkistanut rasian sisään, vaan otin sokkona muutaman konvehdin, jotka osuivat ensimmäisenä käteen. Oli aivan mielettömän ihanaa maistella toinen toistaan herkullisempia konvehteja, joiden sisällöstä ei ollut mitään hajua. Ihania ne oli kaikki, ja muistinkin taas miksi pidän hieman kalliimmista konvehdeista enemmän kuin perus Fazerin sinisestä (joka on toki myös hyvää, kaikki suklaa on!).

Jotta koko viikonloppu ei menisi pelkän makean voimalla, ostin kaupasta myös pakastesushia, jonka herkuttelin sushin himoissani heti perjantai-iltana. Mielestäni pakasteversiotkin ovat aivan kelpo tavaraa, ja tämäkin Pirkan kuvaushetkellä vielä hieman kohmeessa ollut versio maistui meikäherkuttelijalle oikein hyvin.

Sushi, suklaa ja oma aika takasivat akkujen latautumisen yli äyräidensä viikonlopun aikana ja tästä olikin hyvä jatkaa kiireiselle työviikolle. Hemmotteluhetkistä viisastuneena yritänkin muistaa piristää itseäni jatkossakin pienillä herkuilla ja tekemällä juuri sitä mitä itseä huvittaa, oli se sitten sohvan nurkassa löhöilyä, vitriinien siivoamista tai vaikkapa pikajuoksun harrastamista joen rannassa. Itsensä hemmottelu on yksi maailman tärkeimmistä asioista, joten muistakaa pliis ystävät hyvät varsinkin näin syksyn ja talven tullessa ottaa välillä vähän aikaa ihan vain itsellenne.

Nätit kukat kotona piristävät ja ylläolevat kukat pelastivatkin erään arki-illan, jolloin urheiluvammoista murehtimisen sijaan ihailin hymyillen uusia ihania ruusujani. Joskus hyvän mielen löytäminen voi olla todella pienestä kiinni.