Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

 Minäkin kun kaikki muutkin

perjantai 13. elokuuta 2010

Minäkin kun kaikki muutkin

Nyt tuli inspis vastata tähän maailmaa ikuisuuksia kiertäneeseen ruokameemiin:

Miten haluat munasi?

Minulla ei ole munaa, kiitos vaan kysymästä, mutta kananmunan haluan mieluiten mörssättynä pinaattikeiton joukkoon (ja sitä ennen sen voisi keittää niin että keltuainen jää ihan vähän löllöksi). Jos oikein pistän ranttaliksi ripottelen myös hieman suolaa joukkoon, vaikka normaalisti välttelenkin sen lisäämistä yhteenkään ruokaan.

Kuinka nautit kahvisi/teesi?


Maidolla molemmat, paitsi töissä juon teetä ilman maitoa (ja kahvia en ollenkaan), sillä olen liian laiska käymään maito-ostoksilla. Ei kun siis olen liian kiireinen ja ahkera työntekijä että ehtisin käydä kaupassa.


Suosikkiaamiaisruokasi?


Suosikki on pekoni. Yleensä syön kuitenkin leipää, mysliä tai puuroa.



Maapähkinävoi?


Enpä ole pitkään aikaan maistanut..

Coca Colaa vai Pepsiä?

Kumpi vaan. En huomaa eroa.

Millaisen kastikkeen haluat salaatillesi?

En tarvii kastiketta. Paitsi Picnicin kana-caesariin caesar-kastiketta.

Laiskottaa, mitä teet?

Laiskottelen. Jaa vai että mitä ruokaa teen? Otan pakastimesta jotain tai avaan nuudelipaketin. Saatan myös syödä sen nuudelipaketin sisällön jos jaksan ensin kiehuttaa sitä hetken.

Laiskottaa todella, minkä pizzan tilaat?

En tilaa pizzaa ikinä laiskotukseen. Ainoastaan rapulapäivänä saatan tilata, ja silloin se on useimmiten joku pekoni-kebabliha-salami-kinkku kammotus.

Tuntuisi vähän kokkailulta, mitä teet?

Kokkailen. Yleensä kokeilen jotakin uutta.

Saatko jostain ruuasta huonoja muistoja?

Koulun nakkikastikkeesta ja makaronista. Ei se pahaa ollut, mutta kun oksennustauti yllätti ruokahetken jälkeen..

Muistuttaako joku ruoka sinua jostakusta?

Kyllä vaan. Ukkelista muistuttaa monikin ruoka, joita en nyt jaksa alkaa luetella. Paahtopaistipatongista tulee mieleen Maajussin morsian, pussitomaattikeitosta Lotta (ja Ibiza), hillosipuleista lapsuuden tallikaveri Lotta, (Mama-)nuudeleista Käly ja KristalliÖö, Risellasta rumpalikani-Henkka, kananugeteista ja muroista Insinööri (joka ei varmaankaan ymmärrä/muista yhteyttä), juustosta Koda, riisistä Vilukissa ja kyllähän näitä näköjään keksisi loputtomiin.

Onko olemassa ruokaa, josta kieltäytyisit?

Ei. Tai no ihmistä en söisi.



Mikä oli lapsena lempiruokasi?

Oliivit.

Onko sinulla jotain outoja ruokatapoja?

Hmmm, ei kai enää..? Paitsi että ruokiin lisäämäni valkosipulin määrä saattaa oudoksuttaa joitakin. Ennen levitin sinappia meetvurstille, tein siitä rullan ja nakkasin suuhuni, mutta tämä herkku on nyttemmin jäänyt unholaan.

Oliko sinulla lapsena ruokaa jota vihasit, mutta nyt rakastat?

Ja se miettii ja se miettii ja se miettii eikä se keksi muuta kuin että sinihomejuusto ei tainnut olla lapsena lemppari?

Lempihedelmäsi ja -vihanneksesi?

Lempihedelmä on banaani ja vihannes...Öö, mitkä kaikki on vihanneksia?

Lempiroskaruokasi?

Yöllä Mäkin autokaistalta haettu Big Mac-ateria tai se rapula-aamun pizza.

Lempivälipalasi?

Kesällä mansikat ja herneet. Banaani, leipä, pähkinät, karkki, suklaa, jogurtti, proteiinipatukka, jätski, mikä vaan paitsi cottifrutti.

Olet dieetillä. Millä ruualla täytät itsesi?

Salaatilla varmaan?

Lopetit dieettisi, mitä saisi olla?

Suklaata.

Kuinka tulisena tilaat intialaisen/thaikkusi?

Vaihtelee tilanteen ja mielihalujen mukaan. Tosi tulinenkin menee joskus, ja joskus siihen tulee jopa himo.

Saako olla jotain juotavaa?

Punaviiniä kiitos.



Punaista vai valkoista?

Johan mä sanoin: punaista.

Lempijälkiruokasi?

Suklaakakku, juustokakku, suklaa, salmiakki, juustot, kaikki hyvä..

Täydellinen yömyssy?

Nyt tekee mieli sitä punaviiniä. Taisi tulla ihan pakkomielle.

Mikä on ensimmäinen leipomis- tai kokkailumuistosi?

Äidin pitämä kokkikerho silloin kun oltiin pieniä pallopäisiä muksuja. Itkin joka kerta vessassa kun pojat kiusasivat minua hokemalla lempiponini nimeä yhdistettynä makkara-loppupäätteeseen. Näkisittepä Skiddy-makkaran huutelijat minut nyt kun vetelen hevospihviä Cantinassa enkä itke yhtään! Siitäs saitte. Ensimmäisiin kokkailumuistoihin kuuluu myös jouluiset piparin leipomiset sekä korvapuustien teko perheen kanssa. Allekirjoittaneen essun tasku oli aina täynnä pöydältä pihistettyä taikinaa jota napsin suuhuni salaa niin kauan kunnes tuli huono olo.

Kuka on vaikuttanut ruoanlaittoosi eniten?

Iskä on vaikuttanut paljonkin maistattamalla erikoisuuksia, jakamalla reseptejään, ottamalla muksuna ruoanlaittoon mukaan sekä tartuttamalla kokeilevan ja uteliaan asenteen kaikkea ruokaa liittyvää kohtaan. Äitikin on toki vaikuttanut, eikä vähiten kokkikerhon kautta.

Onko sinulla valokuvaa todisteeksi varhaisista kokkailuistasi?

On, mutta en näytä! Ähähää!

Kärsitkö jonkinlaisesta ruoanlaiton pelosta, saako ajatuskin jonkin ruokalajin kokkailusta kämmenesi hikoamaan?

Korvasienet pelottaa sillä unohtaisin kuitenkin ryöpätä ne. Pallokalakin voisi olla aika, kröhöm.. ainutkertainen kokemus.

Mikä on käytetyin tai eniten arvostamasi keittiövälineesi ja/tai suurin pettymyksesi mitä keittiövälineisiisi tulee?

Hyvä veitsi on (olisi) kaiken a ja o. Salaattilinkokin on yllättävän hyvä keksintö, mutta miksi sen pitää viedä niin hirveästi tilaa? Insinööriltä aikoinaan lahjaksi saamaani kalapiikkiä en ole sen sijaan tainnut käyttää kertaakaan ainakaan sen alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Samaisena vuonna taisin muuten antaa Insinöörille lahjaksi koirankakkapusseja. Älkää kysykö miksi, sillä kerron syyn ilmankin: Minä kutsuin Insinööriä koiraksi ja Insinööri minua kokiksi. Lahjat olivat lempinimiemme mukaisia, ja mieluiten mahdollisimman käyttökelvottomia sellaisia.

Nimeä jokin hauska tai outo ruokakombinaatio josta todella pidät?

Ei nyt mitään kovin hauskaa tai outoa tule mieleen, mutta salmiakin ja suklaan ei-niin-tavanomainen yhdistelmä on taivaallisen ihana.

Nimeä kolme syötävää tai ruokalajia, joita ilman et vain voi elää?

Valkosipuli, maito ja Cantina Westin hevospihvi. Ja mäti. Saa sanoa neljännen jos haluaa.

Mitä ruoanlaitostasi puuttuu?

Järki ja mittaaminen.

Tunnisteet: ,

5 kommenttia:

Anonymous Koda kirjoitti...

Mamuska, mä muutan Martsun luo, siellä saa enemmän juuustoa kuin kotona!!

13. elokuuta 2010 klo 11.38  
Blogger Martina kirjoitti...

Hihii, ihana Koda! Tervetuloa vaan! Muista kuitenkin että ikuisista juustobileistä voi seurata ikuinen ripuli, joten kannattaa vielä harkita. :)

13. elokuuta 2010 klo 11.49  
Blogger Maireanna kirjoitti...

Heh, ootpa joutunut tenttipenkkiin..Testi paljastaa että olet ollut kulinaristi jo lapsena ( nuo oliivit)

14. elokuuta 2010 klo 19.21  
Anonymous Insinööri kirjoitti...

Murojen yhteyden muistan, en tosin omien kokemusten kautta vaan toisten kertomusten, mutta silti. Kalapiikkiähän voi käyttää myös vaikka spagettihaarukkana tai kampana jos ei muuten käyttöä löydy.

14. elokuuta 2010 klo 19.53  
Blogger Martina kirjoitti...

Mä muistan joskus rei'ittäneeni jotain kalapiikillä, en vaan muista mitä. Toivottavasti en mitään elävää.

Nugetit liittyy murohetkeä seuraavaan päivään, jolloin esittelit ämpärin kanssa mitä tapahtuu kun verensokeri laskee liian alas. Siellä oli jotain vihreetä.. Nugetit paistu samaan aikaan uunissa eikä mun tehny niitä enää mieli. :)

Nugetteja oli muuten aina pariton määrä paketissa ja sit piti aina tapella kumpi saa sen ylimääräsen.

17. elokuuta 2010 klo 10.01  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu