Intiaanisokeri
Mainitsinkin jo aiemmin, että Insinööri, Käly ja Koda toivat keltaiseen keittiöön mielenkiintoisen rasian. Rasia sisältää intiaanisokeria, josta olen ehkä kuullut joskus jotakin, mutta ei ole mitään hajua mitä se oikeastaan on, mitä sillä voi tehdä ja miten se eroaa tavallisesta sokerista. Innosta piukeana tutkimaan siis, tällaiset uudet ruokatuttavuudet kun saavat Sherlock Martinan liikkeelle alta aikayksikön.
Kuten kaikki varmasti tietävätkin, niin kaikkia tuntemattomia jauheita pitää heti ensimmäiseksi maistaa. Näin tein minäkin. Ruskea jauhe ei maistunut oikein miltään, tai ehkä joltakin, mutta koska kirjallinen lahjakkuuteni on mitä on, en osaa kuvailla makua sen tarkemmin. Miedohko se oli, eikä läheskään yhtä makea kuin tavallisen kidesokerin maku, eli Flavor Flav! Ja kello kaulaan.. Tuoksusta ja ulkomuodosta tuli etäisesti mieleen salmiakkijauho.
Seuraavaksi sivistin itseäni netissä, ja olenkin nyt niin viisas, että voin kertoa teille kaiken intiaanisokerista. Niin varmaan joo, mutta jos nyt edes jotakin: Intiaanisokeria voi käyttää kuten tavallista sokeria, mutta sitä lisätään enemmän. 2 desilitraa kidesokeria vastaa noin 2,5 desilitraa intiaanisokeria.
Inkkarien sokeri on myös paaaljon terveellisempää kuin tavallinen sokeri. Sen hellävaraisen valmistusprosessin aikana yritetään saada säilymään kaikki mahdolliset vitamiinit, kivennäisaineet sun muut hyvät jutut, joita ystävämme sokeriruoko sisältää. Intiaanisokeria ei kiteytetä, eikä siihen työnnetä lisä- tai säilöntäaineita. Joidenkin lähteiden mukaan inkkarisokeria voi käyttää laihdutukseen, urheilusuorituksista palautumiseen ja jos vaikka mihin. Jokainen päättäköön itse uskooko vai ei.
Meikätyttö innostui uudesta kaveristaan niin, että ripotteli intiaanien sokeria heti riisipuuron päälle ja sotki mukaan pirtelöön, johon tuli myös kirsikoita, hunajamelonia, vaniljajätskiä ja maitoa. Nam, oli hyvää. Löysin intiaanisokerin nimikkosivustolta myös reseptejä, joissa uusi ystäväni on pääosassa. Sinne siis kun seuraavan kerran leivotuttaa.
Pirtelö ennen maidon lisäämistä ja sauvasekoittimen väkivaltaista syliä..
..ja tässä hän on valmiina naaatiskeltavaksi.
"Intiaanit hiipii,
vartijoina käy,
sotahuuto kiirii,
vaikkei ketään näy.
Viiuviiuvihhihhihhih, viiuviiuvihhihhihhih,
erämaasta tuuli tuo huudon vaienneen."
(Martti Piha - Intiaanin sotahuuto)
Tää oli yks mun lemppareista ala-asteella, varsinkin toi VIIUVIIUVIHHIHHIHHIH -kohta. Voi miten kauniisti sen aina musatunnilla ilmoille rääkäisin..
Tunnisteet: hedelmät, juomat, kaupan hyllyltä
2 kommenttia:
viiuviiuvihihii!!! hauskaa perjantaita :D
Hahahaa, kiitos Hyppysellinen hyvistä nauruista! Onneksi katsoin tämän kotona enkä töissä, sillä ääneen nauramista ei voinut millään estää. :D Touko Pouko on ihan loistava! Viiuviiuvihhihhih!!
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu