Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

 Pippuria, suolaa ja basilikaa..

torstai 28. toukokuuta 2009

Pippuria, suolaa ja basilikaa..

..suklaassa. Outoa, sanon minä. Ja juuri siksi näitä pitääkin maistaa. Kyseessähän on siis Karl Fazer Exclusiven uudet (tai uudehkot) sirot suklaapatukat, joiden makuvaihtoehdot eivät ole sieltä totutuimmasta päästä.



Olen hämmästellyt ja kummastellut näitä jo tovin jos toisenkin, mutta vasta tänä aamuna uskalsin napata patukat kaupan hyllyltä mukaani töihin. Ja pakkohan näitä oli heti päästä maistamaan, joten patukat auki!

Tumma suklaa, jossa on sitruunan kuorta sekä aavistus pippuria pääsi ensin kokeiltavakseni. Eikä kyllä kovin hyvin alkanut tämä kokeilu, sillä suklaa aiheutti aikamoiset pesuainefibat. Vähän niin kuin fairya, tummaa suklaata ja hajuvettä olisi suussa. Ei hyvä, mutta kyllä minä silti koko patukan aion syödä. Tumma suklaa on nimittäin terveellistä (sanoi hän, joka itseään huijasi).

Seuraavaksi nappasin palan valkosuklaata, mansikkaa ja basilikaa. Odotukset olivat tumman suklaan jälkeen hyvin alhaiset, varsinkin kun valkoinen suklaa ei yleensä kuulu suosikkeihini. Vaan nytpä kuuluu, tämä oli nimittäin ihanan pehmeän makuista, mansikkaista ja kesäistä. Sopii ihanasti tähän aurinkoiseen aamuun, josta ei muuten ole yllätyksiä puuttunut.

Sallinette jälleen kerran sivuraiteille harhautumiseni, mutta on aivan pakko hieman naureskella kun yöllä unissaan seikkaileva Martina on tehnyt comebackin pitkän rauhallisen kauden jälkeen. Aamulla nimittäin roskiksesta löytyi taloussuklaan paperit ja pari jäljelle jäänyttä suklaapalaa oli kadonnut jäljettömiin. Mahaani arvatenkin, vaan enpähän muista kyseisestä herkutteluhetkestä yhtään mitään. Eikä ne aamuyllärit siihen loppuneet, sillä ennen junalle lähtöä sain hetkeksi luokseni mieluisan yövuorosta tulleen yllätysvieraan.

Jatketaanpas sitten taas suklaalla, sillä vielä on sokerina pohjalla pistaasilla sekä suolalla maustettu maitosuklaapatukka. Tämä oli ehkä parasta (tai sitten se valkosuklaa, hmm, en taaskaan osaa päättää..), sillä maitosuklaa on suklaiden kuningas ja pistaasit toivat tähän patukkaan pähkinäsuklaisen tunnun. Suolan en huomannut ainakaan häiritsevän, vaikka kyseistä verenpaineen nostattajaa yleensä välttelenkin. Luulisi siis että minä jos joku maistaisin suolan pieninäkin määrinä, mutta ehei, tätä suklaata se ei ainakaan ole onnistunut pilaamaan.

Kaikenkaikkiaan siis kivoja kavereita nämä patukat. Tumman suklaan jätän jatkossa suosiolla hyllylle, mutta valko- ja maitosuklaata saatan hyvinkin napata mukaani kun seuraavan kerran on pikkusuklaahimo. Kunhan nyt vaan en lähde unissani näitä metsästämään, hieman nimittäin pelottaa koska yölliset seikkailuni laajenevat kodin ulkopuolelle.. Siellä sitä sitten ollaan yövaatteissa Alepan oven takana, tai vielä pahempaa, Alepan suklaaosastolle murtautuneena. Uskoisivatkohan poliisit selitykseni unissakävelystä?

Tunnisteet:

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu