Kunnon kana-caesarsalaatti
Etsinpä kerran Jamien kotona -kirjasta salaattireseptiä mielessäni hieman kevyempi illallinen. Juupajuu, löysin sitten kana-caesarin ohjeen, joka ei todellakaan ole sieltä kevyimmästä päästä, mutta tein sen silti. Salaatti kuulosti niiiiin herkulliselta, ja koska olen joka tapauksessa päättänyt kokkailla koko kirjan annin läpi, päätin touhuta iltapuhteeksi tämän herkullisen pekonia sisältävän pläjäyksen. Ja hyvää tästä tulikin! Yksi Jamien parhaista tähän asti.
4-6 annokseen tarvitset:
- 4 kanankoipea
- 1 ciabatan tai muun vaalean leivän
- tuoretta rosmariinia
- oliiviöljyä
- merisuolaa ja mustapippuria
- 12 viipaletta pekonia
- valkosipulia
- 4 anjovisfileetä öljyssä
- 75 g parmesaania
- 1 rkl ranskankermaa
- sitruunan mehun
- 2-3 roomansalaatinkerää
Kuumenna uuni 200 asteeseen. Pilko ciabatta sormen paksuisiksi tikuiksi ja asettele ne uunivuoan pohjalle. Laita broiskun koivet leipätikkujen päälle ja ripottele niiden päälle vielä rosmariinia, oliiviöljyä, pippuria ja suolaa. Anna leipien ja kanojen olla uunissa noin 45 minuuttia, jonka jälkeen asettele pekonit päällimmäiseksi vuokaan ja laita höskä takaisin uuniin 15-20 minuutiksi niin, että kaikesta tulee ihanan rapeaa.
Kun kaverukset ovat uunissa, voit odotellessasi survoa valkosipulin ja anjovikset morttelissa tai mörssätä ne pieniksi veitsellä, jos et omista morttelia. Valkosipulin määrän saat valita itse, meillä mörssäykseen joutui kokonainen yksikyntinen sibali. Sekoita anjovis-valkosipulitahnaan raastettu parmesaani, ranskankerma, sitruunan mehu ja kolme kertaa sitruunan mehun määrän verran oliiviöljyä. Mausta kastike pippurilla ja suolalla.
Ja näin, salaatti on melkein valmis. Huuhtele vielä salaatin lehdet, irrota broilerin liha luista ja kokoa aineksista herkullinen salaatti lautasellesi. Raasta päälle vielä hieman parmesaania, ja kyllä, kaada myös se kuuluisa Jamien oliiviöljyloraus koko komeuden päälle. Ihan mielettömän hyvää!
Tunnisteet: Jamie Oliver, salaatit
2 kommenttia:
Jee, ja myöhästyneet kiitokset mahtavasta ohjeesta. Luin sen etukäteen, kun varustauduttiin katsomaan täyttä kuuta ja kuunpimennystä, mielessä syödä tukevahko salaattiruoka vasta sen jälkeen. No. Käytiin kaupassa ja kiireesti kotiin ja sieltä tähystyspaikkaan kuuta tähyilemään. Eipä näkynyt kuuta, ei, ja tultiin kotiin joskus puolenyön jälkeen. Ja SEN jälkeen tein kyseistä salaattia, ja voi taivas kun oli hyvää! Ei mitenkään poikkeuksellista, että meillä syödään puolen yön kieppeillä, mutta nyt syötiin ennätysmyöhään. Tai aikaisin, noin klo 1 jälkeen yöllä. Kuutamoruuaksi nimitin sen. Ja kun oltiin aterioimassa, niin se kuu näkyi kuin näkyikin keittiön ikkunasta. Eli ei mennyt hukkaan sekään keikka!
Haa, Jamien kana-caesar taikoi kuun esiin! Yösyömisessä on aina jotakin erityisen tunnelmallista, ja voin hyvin kuvitella miten mukava tätä salaattia on ollut napostella kuutamoruokana. :)
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu