Tee se itse

Tänä aamupäivänä jos joskus kuppi teetä tekee eetvarttia. Takana on yhdeksän tunnin pitkät ja makeat yöunet, joiden ansiosta olen vieläkin vähän tokkurassa, sekä iloinen puolen tunnin kävelymatka töihin märässä, sakeassa ja tuulisessa räntäsateessa. Tänään olisin mielelläni käyttänyt metroa jos se vaan kulkisi, sillä töihin tallustettuani olin kuin räntätynnyrissä uinut orava. Bussikin olisi tietenkin vaihtoehto, mutta enpä nyt jaksanut alkaa selvitellä niiden kulkua heti aamutuimaan. Sitäpaitsi meillä kotona satoi LUNTA eikä lumisateessa kävely ole ongelma eikä mikään. Mistä minä voin tietää että vähän matkan päässä keskustassa taivaalta tippuukin lumihiutaleiden sijasta jättimäisiä räntälakanoita? Lits läts vaan kaikille!

Että tosiaan, tällaisina aamuina tee todellakin maistuu paremmalta kuin koskaan. Viltti vielä päälle niin alkaa tuntua jo hyvältä. Harmi vain että kuvassa hengailevat lakritsitee ja karpalo-kinuskitee ovat kotona. Joudun siis tyytymään työpaikan tylsempään teevalikoimaan, josta tosin on kiittäminen ihan minua itseäni eli Martina the Teen ostajaa.. Mutta kun täällä ei ole teepannua eikä edes semmoista palloa, jolla voisi hauduttaa irtoteetä kupissa. Pakko siis ostaa pussiteetä, eikä pussiteetä ole lakritsin makuista.

Yllätyksekseni nuo ihanan tuoksuiset (ja mahtavan makuisetkin toki myös) teepaketit löytyivät ihan sen tavallisen vakkariruokakauppani hyllyltä. Minä kun olin elänyt siinä luulossa että kaikki vihreää sitruunateetä kummallisemmat irtoteet täytyy metsästää erikoiskaupoista, mutta mitä vielä! Irtoteepussien valikoima oli yllättävän kattava, kunhan ensin tajusin luoda silmäni ylös taivaaseen, eli ylähyllylle, enkä tuijottaa pelkästään niitä silmänkorkeudella olevia Liptoneita. Kyllä nyt kelpaa keittää koko pannullinen maistuvaa teetä ihan vain itselleen ja hautautua syvälle viltin sisään. Kyllä me tästä räntämoskatalvesta (ja metro-ongelmista) selvitään.