"I'm loving valkosipuli instead.."

Vuoden odotetuinta ruokatapahtumaa Valkosipulifestivaaleja juhlittiin Keravalla lauantaina 22.8. Mukana poukkoilimme tietenkin myös minä ja ukkeli, sekä erinäisiä muita tuttuja ja ei-niin-tuttuja ihan ruuhkaksikin asti.

Oli valkosipulikojua sekä muita perinteisiä torikojuja hunajineen, tyrneineen ja muikkuineen. Oli ohjelmaa, bändejä, aurinkoa ja terasseja. Oli valkosipuliolutta, muutaman liikaa nauttineita miehiä (no okei, yhden vaan näin, ja ei, se ei ollut minun ukkelini) sekä järjestyksenvalvojia. Oli iloista mieltä, ampiaisia ja kesän viimeisiä helteisiä piknikkejä ja pussikaljoja. Sen sijaan ei ollut tarpeeksi valkosipulilla maustettuja ruokia. Mekin vetäisimme lopulta ihan tavallista kebabia ja makkaraperunat kun ainoalle kiinnostavalle kojulle (blinejä mm. valkosipulikastikkeella) oli aivan tuhottoman pitkä jono. Ja missä lymysi kuuluisa valkosipulijäätelö??


Festarimätöt

Keravan Aurinkomäellä tuli vaihdettua myös harvinaisen myrkyllinen suudelma, kun ampiaisen pirulainen ehti väliimme ja pisti ukkelia huuleen. En ymmärrä mistä hitosta se siihen ilmestyi, varsinkin kun minä vahdin aina hysteerisenä lähistöllä lenteleviä ampiaisia niiden pistosten pelossa, mutta tällä kertaa SaiPan värinen lentelijä pääsi totaalisesti yllättämään. Oikeasti hei, millä tuurilla moista tapahtuu? Eikö enää saa pussatakaan rauhassa?

Onneksi illan mittaan tuli nautittua puuduketta niin piston aiheuttama kipu ja turvotus unohtui. Erään pienen puudukkeen olisi tosin voinut jättää väliin, nimittäin ihanalta kuulostavan valkosipuli-salmiakkisnapsin. Hyvältä se maistui joo ainakin muutaman ensimmäisen hetken ajan, kunnes armoton polte valtasi kurkkuputken aina mahalaukkuun saakka, tuskanhiki nousi pintaan ja katse alkoi etsiä vessaa siltä varalta että juoma tulee heti takaisin ylös. Hyi sentään! Oli vähän turhan tujua, ja usko pois, me olemme sentään tottuneet nauttimaan suuria määriä valkosipulia kerralla. Eikä se salmarikaan ihan uusi tuttavuus ole.. Tämä oli kuitenkin hieman liikaa jopa meille. No, kuolivatpahan ainakin kaikki väkijoukosta mahdollisesti tarttuneet possuflunssapöpöt!



Valkosipulilla maustettu olut sen sijaan upposi helposti, samoin metrilakumieheltä ostamani valkosipulilaku. Kotiintuomisiksi ostimme myös valkosipuli-chilimurskaa, jota työnsimme heti seuraavana päivänä pizzaan ja voin sanoa että hyvin toimi. Kaiken kaikkiaan oli oikein kivat festarit ja muutenkin kiva koko päivä, eikä vähiten upean sään ansiosta. Ensi vuoden valkosipulijuhlaa odotellessa..


Valkosipulilakua nätisti pussiin ryntättynä

Valkosipuli-chilimurska

"And through it all
it offers me protection
a lot of love and affection
whether I'm right or wrong
and down the waterfall
wherever it may take me
I know that garlic won't brake me
when I come to call
it won't forsake me
I'm loving valkosipuli instead.."


Siellä niitä kojuja on