Ice ice baby!

Roomalaisessa gelateriassa

Jäätelö on etelässä matkustavan kaveri. Mekin valitsimme Italian täysihoitoviikollamme jälkkäriksi viilentävää jäätelöä aina kun se vain suinkin oli mahdollista. Totuttuun tapaan pisteytimme nekin, ja tässä olisi Hotel Sole Blun täysihoito-sarjan seuraava osa. Jäätelöt:

1. Mansikka & sitruunajätski (19 pistettä) oli ehdottomasti hotellin paras jälkiruoka, ja varsinkin sitruunainen osuus hätyyttelee kärkipaikkoja maailman parhaiden jätskien listalla. Niin hyvää ja niin raikasta. Mietimmekin saako Suomessa mistään sitruunajäätelöä (ei siis sorbettia, jota kyllä löytyy ja joka on myös hyvää). Tietääkö joku?

2. Kirsikkajäätelö (16 pistettä) oli myös erikoisuudessaan hyvää, vaikkei päässyt lähellekään mansikka-sitruunan täydellisyyttä.

3. Suklaa & vaniljajätski (14 pistettä). Aika perus, paitsi ettei italialainen jäätelö koskaan ole ihan perushöttöä, vaan jopa tavallinen vaniljajäätelö on paljon parempaa kuin muualla maailmassa.

4. Vaniljajäätelö (13 pistettä) on aika tylsä keksintö ihan yksinään lusikoitavaksi. Olisi ollut edes suklaakastiketta, marjoja tai ihan mitä vaan kaverina, sillä vaniljajäätelöä ei ole tarkoitettu olemaan yksin.

Siinä ne, lyhyestä virsi kaunis. Mistäköhän ihmeestä muuten tuokin sanonta tulee? Osaavatko lyhyemmät laulaa virsiä kauniimmin kuin pitkät ihmiset vai mitä häh? Ei kyllä päde minun kohdallani. No kuitenkin, sitä piti vielä sanomani, että näitä samaisia jäätelömakuja tarjoiltiin useamman kerran viikon aikana, joten melkein joka päivä saimme jätskiannoksen lusikoitavaksi, vaikka tässä niitä onkin vain neljä tsipaletta. Vitsit että on vieläkin ikävä tuota sitruunajäätelöä. Tahtoo lisää..

Ympätäänpä tähän perään vielä loputkin Italiassa nauttimamme jäätelöiset. Italialainen jäätelöhän on tunnettu erinomaisuudestaan, ja voin kyllä helposti allekirjoittaa moisen väitteen. Jätski on koostumukseltaan erilaista, jotenkin paljon pehmeämpää eikä niin maitoista kuin perus Valion vaniljajäätelö.

Loman ensimmäiset jätskit nappasimme Roomassa matkalla Espanjalaisille portaille. Kipot lusikoitiin tyhjiksi kuuluisien portaiden alarappusilla ihmisvilinää ihmetellen. Oli muuten kuuma hetki tuolloin! Huhhei, hiki vaan valui innokkaan turistin selkää pitkin.

Toisen kerran maistoimme irtojäätelöä mönkijäajelullamme, jolla pysähdyimme Cattolican rantalomakohteeseen katselemaan paikallista meininkiä. Nappasimme gelateriasta hedelmäiset jäätelöt ja istuimme lusikoimaan herkut naamamme.

Kohta tämän jälkeen, kun olimme kivunneet takaisin mönkijän selkään, meidät yllätti sadekuuro, joka ei meitä kuitenkaan haitannut, vaan oli oikeastaan vain hauskaa. Saimmekin osaksemme muutamia ihmetteleviä katseita kun viipotimme nauraen pitkin sateisia katuja, mönkijän renkaista lentävän kuran värjätessämme jalkamme neekeriksi. Myös paikallinen poliisi, carabinieri, tervehti meitä näyttämällä että ajakaas vähän hiljempaa. Höh, maailman nopein kansahan ei turhia jarruttele!

Kolmas ja viimeinen jäätelö olikin oikein kunnon Jäätelöannos isolla jiillä. Hotkaisimme After eight -nimisen annoksen puokkiin viimeisenä päivänä lähikahvilassamme ennen minigolf-radalle siirtymistä. Pitää tankata että jaksaa, golf on rankka laji! Annos oli sanalla sanoen ihana. Se maistui nimensä mukaisesti After eightille, eli mintulle ja suklaalle, ja sisälsi tietenkin kermavaahtoa, jota ilman jäätelöannos ei ole jäätelöannos. Aika stydi annos kuitenkin oli, sillä puoliksi syötynäkin makean himo oli enemmän kuin tyydytetty.