Valoa pimeyteen
Huijasin! Oli meilläkin joulu ja uusivuosi, vaikka kerronkin niistä vasta nyt. Meillä itseasiassa oli myös pikkujoulut, joissa syötiin näin hienosti katetussa pöydässä... :
..tarjolla oli tätä (en osannut valia kumpaa laatua otan, joten otin sitten molempia)... :
...ja tätä... :
Jälkkäriksi oli muun muassa tätä:
Ja pöydän alla kurkki tällainen söpöläinen jos vaan joltakulta sattuisi tipahtamaan pieni maistiaispalanen:
Aatonaattona paistettiin ekaa kertaa ihan ikioma joulukinkku, josta yritän kirjoitella enemmän viimeistään ennen ensi joulua:
Meillä jouluun kuuluvat yleensä myös erilaiset pelit, joista lautapelit ovat kenties suosituimpia. Tänäkin vuonna äipän luona ruokia ja loppuja vieraita odotellessamme erehdyimme pelaamaan Salkkarit-peliä tulevaa datanomia vastaan, joka tuttuun tapaansa pesi meidät aivan sata nolla. Mutku mä en tiiä mikä on Ismon toinen nimi.
Yritin aloittaa jouluruokien mahaan ahtamisen tänä vuonna maltillisesti, kuten kuvasta näkyy. Mätiäkin on ekalla lautasellisella vain noin kuudesosa, ja näyttäisi jopa että sienisalaattia on enemmän kuin mätiä. Miten voi olla mahdollista!?
Tulevan datanomin jouluillallinen. Niin monipuolinen, houkutteleva ja terveellinen:
Ukkelin vanhempien luokse saavuimme sopivasti jälkiruoan aikaan, vaikka toki me täälläkin vetelimme myöhemmin kunnon joulusapuskat yöpalaksi. Ja aamupalaksi. Ja välipalaksi. Jouluyö vaihtui aamuun erilaisten pelien merkeissä ja allekirjoittanut oli luonnollisesti paras kaikissa pelaamissamme peleissä. Tai sitten Ukkelin sukulaiset katsoivat parhaaksi antaa tahallaan miniäkokelaan voittaa kaikki pelit.. Ihan miten vaan, mutta oli kiva olla kerrankin voittaja. Tässä vielä niitä jälkiruokia, tuo kakku varsinkin oli ihan perhanan hyvää:
Jotain tällaisiakin juttuja oli tarjolla:
Ja jotta jouluruokaähky kestäisi koko vuoden, oli meillä myös kotona hullut määrät jouluruokaa, jota ahdoimme napoihimme niin, että allekirjoittanut paisui kolmen joulupäivän aikana tasan kaksi kiloa. Oho. Se on aika paljon tällaisen kääpiön varressa.
Tunnisteet: joulu, kaupan hyllyltä, makeat
3 kommenttia:
Eihän vain tuossa yhdessä kuvassa kasteta ruisleipää kinkunrasvaan!
LOVE IT!
Sitäpä juuri! Se on mun pikkuveljen ehdotonta joululempparia, eikä hän tainnut syödä aattona juurikaan muuta. :D
Ihanan maukkaita kuvia! Voisin syödä jouluruokaa loputtomiin. Hävettää tunnustaa, mutta mäti on minulle aivan uusi tuttavuus, joskus katkarapusalaatissa sitä olen maistanut ja voih, niin hyvää se on ollut. :) Ostatko mätiä mistä yleensä, pakastettuna vai?
taitsu
Lähetä kommentti
Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]
<< Etusivu