Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

 Mitä kävi!?

keskiviikko 22. syyskuuta 2010

Mitä kävi!?



Kesääni kuului Maajussin morsiamen polttareiden lisäksi myös toiset polttarit, jotka sujuivat riemukkaasti muun muassa private shoppingin, tankotanssin ja mökkeilyn merkeissä. Syödäkin polttareissa toki piti, mutta koska otin viikonlopun aikana yhteensä vain muutaman valokuvan, ei edes sapuskoista löydy todistusaineistoa blogiin lisättäväksi.





Voin kuitenkin kertoa että Ravintola Vespan alakerta on ihanan tunnelmallinen ja siellä olisi voinut viipyä pidemmänkin tovin hyvän ruoan ja viinilasillisen äärellä. Aikataulu painoi kuitenkin päälle ja hilppaisimmekin pian ruokailun jälkeen Forumin Vilaan privaattishoppailemaan kuohuviinilasi toisessa ja vaahtokarkki toisessa kädessä.

Vespassa söin ravintolan nimikkomenun, joka sisälsi antipastolautasen, tattirisottoa, sisäfileepihvin sekä marengilla kuorrutettua appelsiini-passionhedelmäkakkua. Varsinkin risotto, jälkiruoka sekä antipastolautasen prosciutto ja meloni olivat herkkua. Sen sijaan pääruoan vuohenjuusto-perunarösti oli hieman kummallinen myös muiden kuin minun mielestäni. Se oli hippasen kuivahkoa ja maustettu jollakin ei-niin-hyvällä mausteella/yrtillä, jota en kuitenkaan tunnistanut. Muuten kaikki neljä annostani olivat herkullisia, eivätkä muutkaan tuntuneet valittavan omista sapuskoistaan.


Ruokailun ja shoppailun jälkeen menimme vielä drinkeille taannoin haukkumaani Kampin Memphisiin, jonka pisteet nousivat tämän vierailun myötä. Meille oli varattu iso nurkkapöytä ja mukava tarjoilija kantoi pöytäämme vesikannuja sekä drinkkejä tilaustemme mukaan. Laaja mojito-valikoima sai minut pauloihinsa ja valitsinkin listalta yhden makoisan kuuloisen mojiton.

Omani lisäksi myös muiden mojitot olivat kuulemma hyviä ja naapurin mansikkamargaritakin maistui siltä miltä pitikin, kun törkkäsin pillini pahaa aavistamattoman Tepan drinkkiin. Ei vaan, ihan sovussa maistoimme toistemme drinksuja, vaikka kummallisten ihmissuhdekuvioidemme takia jotkut saattavat olettaa meidän olevan verivihollisia, ja ehkä parasta viihdettä onkin katsella muiden kummastuneita reaktioita heidän kuullessaan mitä kautta oikein tunnemme toisemme. Tapanamme on myös repiä tilanteesta erittäin huonoa huumoria ja mökilläkin hekottelimme keskenämme erinäisille asioille, joita on turha edes yrittää selittää tässä.


Sunnuntaina vuokramökiltä lähdettyämme menimme vielä Ellin perheen takapihalle lojumaan hikisen kuumaan heinäkuun aurinkoon. Odottelimme siippojamme saapuvaksi toisen osapuolen polttareista ja virkistäydyimme välillä puutarhaletkusta suihkuavan veden alla. Pian miehet saapuivatkin toiset enemmän ja toiset vähemmän väsyneinä, ja näin oli taas yksi kesän mahti viikonloppu tullut päätökseensä.

Tunnisteet:

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu