Polttariylläriiii!

Eräänä aurinkoisena lauantaiaamuna kello 7.20 jossain päin Helsinkiä soi ovikello. Unenpöpperöinen Maajussin morsianhan se joutui avaamaan oven kaasoilleen, jotka olivat tulleet herättämään rakkaan polttarisankarinsa. Aamu alkoi tietenkin aamiaisella, ja morsiamelle tarjoiltiinkin muun muassa isoa munaa ja pientä munaa, kuten kuvasta näkyy:

Aamiaisen ja pakkaamisen jälkeen pomppasimme porukalla tilataksiin, ja hurautimme Mintzun issikkatallille kahden tunnin maastovaellukselle. Ja voi että tämä kaaso nautti vauhdin hurmasta, kun ihana valkeanharmaa Héla-heppa karautti metsätietä pitkin täyttä laukkaa niin kovaa kuin pienistä kavioista lähti. Hiekkatie pöllysi, ja olisi varmaan ollut parempi pitää suu kiinni ettei kaikki pöly mene suuhun, mutta kun en vaan voinut olla hymyilemättä. Tätä lisää!

Heppailun jälkeen olikin jo kova nälkä ja Torkkelinmäen puiston piknikillä maistui Subwayn patonkitarjottimen antimet. Hirmuisen kätevä muuten tuollainen tarjotin isomman porukan evääksi. Patonkeja riitti jokaiseen makuun ja ainakin oma kanapatonkini oli herkkua. Fresita, mansikat, herneet, irtokarkit, helteinen sää ja hyvä seura kruunasivat piknik-nautinnon.

Kun ulkoilmaohjelmamme oli ohi, katosi aurinko taivaalta ja tilalle tuli jyrisevä ukkonen rankkasateineen. Lähestyvää ukkosta olikin mukava kuunnella keskellä Kalliota saunatilojen edustalla pelkät pyyhkeet päällä vilvoitellen. Oli oikeasti aika eksoottista hengata saunanraikkaana keskellä vilisevää betonihelvettiä.

Saunatiloissa vietetyn ajan jälkeen kello olikin jo ilta ja suuntasimme Public Corneriin, jossa polttarisankarillemme järjestettiin henkilökunnan suopealla avutuksella juomien tunnistustehtävä. Shottilaseihin kaadettiin karpalomehua, spriteä, appelsiinimehua, punaviiniä, fisua sekä jägermeisteria ja niitä sokkona maistellen sankarimme piti yrittää arvata mikä juoma kulloinkin on kyseessä. Kuulostaa helpolta vaan sitä se ei ollut. Punaviiniä rakastava morsian nimittäin nyrpisteli nenäänsä punaviinille ja luuli karpalomehua valkoviiniksi. Fisukin maistui ensin salmarille, mutta viime hetkellä polttarisankarimme hoksasi sen fisuksi.

Illallisen nautimme Amarillon kabinetissa, jossa morsian muun muassa suoritti vaimodiplomin ja eräs polttariseurueen jäsen ennusti hänelle tarot-korteista ruokailun ohessa.

Meikäkaaso tilasi ruoaksi Red Bell Chicken nimisen annoksen, joka oli hyvää vaikka osa sapuskasta kirvelikin hieman huulta. Minä urpo tomaattiallerginen en nimittäin jaksanut poistaa piknikillä nautitun patongin välistä sitä yhtä ainoaa tomaattiviipaletta, ja huulihan siitä meni rikki. Sen seurauksena ananas, kastike sekä jokin mauste perunoissa ja bataatissa kirveli ylähuuleni sisäpintaa ja ainoat, jotka annoksessa eivät kirvelleet olivat kana ja jääsalaatti. Hyvä minä. Vaan ei se mitään, söin melkein kaikki silti ja join irish coffeeta päälle!

Amarillon jälkeen suuntasimme Satumaahan tarkoituksenamme hoilottaa kimppakaraoke, mutta karaokejumalat suojelivat kuuntelijoita, sillä emme ehtineet laulaa vaikka odotimme tovin jos toisenkin. Ehkä ihan hyvä niin, sillä veikkaan ettei upeaa lauluesitystämme olisi osattu arvostaa sen vaatimalla tavalla. Jatkot bailattiin Apollossa ja eräät nimeltä mainitsemattomat juhlijat päättivät hörppästä pikkupikku vodkapaukut suoraan pullon suusta vielä baarin jälkeen matkalla taksille. Todella fiksua ja hyödyllistä vetää raakaa viinaa unta vasten. Mutta kun se oli semmoinen yömyssy.

Tiedä sitten johtuiko vodkasta vai mistä, mutta allekirjoittaneen ilta ei suinkaan päättynyt siihen kun pääsin kotiin ja nukkumaan. Nukuin toki sikeästi tunnin verran, kunnes nousin ja kävelin unissani suihkuun. Sieltä Ukkeli minut sitten löysi vaatteet päällä onnellisena hymyilemässä suihkun alta.

Unissakävely sinänsä ei ole mitenkään uutta minulle, mutta vaatteet päällä suihkussa käynti on jo aika mahtava saavutus. Uninen Martina oli kuulemma ollut menossa takaisin sänkyyn vettä valuvat vaatteet päällä, mutta onneksi Ukkeli oli tosiaan hereillä, ja auttoi märät vaatteet pois päältäni sekä kuivasi isoimmat vedet pois, kunnes hihityksen saattelemana sain painaa pääni jälleen tyynyyn. Että sellainen yöllinen seikkailu tällä kertaa. Kauhulla odotan sitä kertaa kun päätän lähteä talvella rappuun ja ulos ilman avainta..

Tilaa Hää-DJ omaan ainutkertaiseen hääpäivääsi!