Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

 Pohjalla

keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

Pohjalla



Kävimme morjenstamassa isääni ja hänen vaimoaan Pohjalla, eli Pohjassa, eli Pohjankurussa. Ovela juonija minussa änkesi iskän apajille tietenkin myös hyvän ruoan toivossa. Valkosipulimieltymykseni on nimittäin ilmeisesti isän puolelta perittyä, joten valkoisen sipulin tähdittämää ruokaa olisi mitä todennäköisimmin luvassa.

Heti ensitöikseni meninkin nappaamaan keittiön pöydälle itämään laitetusta valkosipulista verson suuhuni. Nam. Alkuruoaksi iskä oli väsännyt etanoita ja lienee turha kertoa, että ne oli maustettu valkosipulilla. Helpon näköistä hommaa oli tuo etanoiden valmistaminen, kokeilisin heti itsekin mikäli keltaisessa keittiössä olisi etanapannu. Täytynee harkita sellaisen hankkimista..



Etanapannun jokaiseen koloon tyrkättiin tölkistä kuoriutunut etana ja kunnon köntsä valkosipulipersiljavoita. Jossakin ohjeessa olen joskus nähnyt päälle ripoteltavan vielä juustoraastettakin, mutta koska olen ilmeisesti sokea sekä tunto- ja makuaistiton, en tiedä käyttikö isäni juustoa näihin etanoihin. Ei varmaankaan?

Seuraavaksi pannut menivät uuniin, mutta asteista ja ajasta en osaa sanoa mitään, sillä olin jo hyvän aikaa sitten karannut viinilasilliseni luokse. Etanat nautimme vaalean leivän kanssa ja oli ihan oikeasti hyvää. Jos et ole vielä maistanut etanoita niin maistapa äkkiä.


Pääruoaksi oli burgundin pataa sekä porkkanaperunamuussia. Vai olikohan se bataattiperunamuussia? Söimme nimittäin kumpaakin muussivariaatiota tuon viikonlopun aikana, ja nyt en kyllä ole ihan varma kumpaa armas isäni tarjoili.. No, eipä sillä niin väliä. Pääruoan kaverina oli salaattia ja ihanaa valkosipulista salaattikastiketta, jota tämä tyttö on syönyt jo pikkumuksuna, mutta ei ole vieläkään oppinut miten se tehdään. Pitänee pyytää resepti kun seuraavan kerran vajoan pohjalle.

Tunnisteet: ,

5 kommenttia:

Blogger Nelle kirjoitti...

Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

1. huhtikuuta 2009 klo 11.35  
Blogger Nelle kirjoitti...

Etanat on kyllä ihan suosikkia. Mä laitoin voin sekaan vähän Parmesania ja se oli ainakin aivan jumalaista. Ohjeen löydät täältä.

eli uusi yritys Parmesanilla ;)

1. huhtikuuta 2009 klo 11.38  
Blogger Martina kirjoitti...

Olikohan se juuri sinun blogistasi mistä muistin tuon juuston lisäämisen etanoihin..? Voi hyvinkin olla. :) Ja voi hyvin olla että kohta keltaisesta keittiöstä löytyy kuin löytyykin etanapannu, kiinnostaisi niin kovasti kokeilla tuota parmesaaniversiotakin.

2. huhtikuuta 2009 klo 10.18  
Blogger Polkkapossu kirjoitti...

Etanoiden valmistamiseen ei tarvi välttämättä etanapannua. Itse teen annoksen oikeastaan paljon mieluummin ilman pannua, kun se pannu on jo jotenkin niin stereotypia. Sivuiltani löytynee joku hyvä etanaohje. Ehkä, en oo ihan varma. Mut jos ei, niin takataskusta ainakin. Eli vihjaa, jos tarvit.

3. huhtikuuta 2009 klo 21.36  
Blogger Martina kirjoitti...

Äh, nyt joudun taas nolona paljastamaan ettei minulle tullut edes mieleen että etanoita voisi valmistaa myös ilman pannua. :D No, onneksi on olemassa viisas polkkapossu, jonka arkistoja menen tonkimaan kun seuraavan kerran tekee mieli etanaa.

6. huhtikuuta 2009 klo 9.54  

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu