Siedätyshoitoa

Olen periaatteessa allerginen tomaatille. Periaatteessa siksi, että aina tomaattiruoat eivät aiheuta allergiaoireita ollenkaan, ja oireita aiheuttaessaankaan kyse ei ole elämästä ja kuolemasta, vaan pienestä suun rikkoutumisesta ja kurkun kutinasta vain.

Tästä syystä en yleensä jaksa kertoa tomaattivammastani ruoka-aineallergioita kysyttäessä vaan syön tomaattisiakin herkkuja hyvällä ruokahalulla. Ainoastaan tuoreen tomaatin noukin pois leivän välistä ja skippaan salaatista, mutta muuten algeriani ei estä minua kokkaamasta tomaattikeittoa, syömästä tomaattisia kastikkeita tai törkkäämästä ranskalaisiani ketsuppiin. Siedätyshoitoa katsos nääs.

Herkkuja ruokapöytään -blogin Aino väsäsi jo tovi sitten ihanan näköistä tomaatti-maissi-pastakeittoa. Keitto jäi mieleeni kummittelemaan ja eräänä lauantaipäivänä päätinkin kiukutella kunnolla ja haistattaa vauvan vaipat sekä vetämättömät vessat allergialleni keittelemällä kattilallisen tomaattista keittoa. Haha, siitäs sai! Keltaisen keittiön siedätyshoitokeittoon tarvitset:

- yksikyntisen valkosipulin

- keltasipulin

- 370 gramman pönikän yrtti-tomaattimurskaa

- kasvisliemikuution

- valkosipuli-chilikastiketta

- chilimaustetta, mustapippuria ja cayannepippuria

- tölkkimaissia
- sydänpastaa (tai jotakin muuta pientä pastaa)

- pekonia

Pilko sipulit (valko- ja kelta-) ja kuullota niitä kattilan pohjalla pikku tilkassa öljyä. Kun sibalit ovat pehmenneet lisää tomaattimurska, pari murskapönikällistä vettä sekä kasvisliemikuutio. Anna porista tovi. Mausta valkosipuli-chilikastikkeella ja muilla mausteilla. Maustehia voi valita vähän mielen ja keittiöstä löytyvän valikoiman mukaan, mutta ainakin mustapippuri sekä kaikki punaiset mausteet (paprika, chili, cayanne, grillausmauste jne.) sopivat varmasti. Myös yrttilöisiä voi heittää mukaan.

Soseuta keitto, tyrkkää maissit ja pastat sekaan ja anna kiehua kunnes pasta on kypsää. Piekse keiton poristessa pekoni silpuksi ja paista se rapeaksi pannulla. Ripottele pekonisilppua valmiin keiton päälle ja nappaa vielä leipää mukaan niin tulee varmasti masu täyteen.

Banaani ei liity mitenkään tähän keittoon, mutta tomaattiin ja allergiaan kyllä.

Ja kun nyt allergioista aloin jauhaa, niin kerrottakoon vielä, että muutamia kuukausia sitten luottamukseni pettänyt banaani sai vihdoin uuden mahdollisuuden. Allergian aiheuttamisesta alkaneen banaanin ja Martinan välisen sodan, sekä sitä seuranneen kauppasaarron ja boikotoinnin jälkeen luovutin ja ostin banskusen seurakseni työpaikalleni. Syötyäni keltaisen käyryläisen huomasin riemukseni allergiaoireiden saldoksi nollan. Jippii!

Tästäkös minä vasta riemastuinkin ja vetelin banaaneja oikein antaumuksella koko viikon. Perjantaina sitten ukkeli ilmoitti meidän molempien ihmetykseksi minun haisevan banaanille. Jes. Ymmärrän kyllä että muun muassa valkosipuli, sipuli ja alkoholi lemuavat niitä nauttineen otuksen ympärillä vielä seuraavanakin päivänä, mutta että banaanikin?? WTF? (Vihaan noita typeriä lyhenteitä, mutta tyrkkäsin näköjään silti sellaisen rakkaaseen blogiini. OMG!!)