Ristorante Momento

Taidan olla hieman jälkeenjäänyt, sillä ruokapostaukseni tulevat lähes aina vähän tai vähän enemmänkin jälkijunassa. Tästäkin ruokailuhetkestä on jo aikaa, mutta vasta nyt saan kerrottua siitä teille kaikille kahdelle lukijalleni. Olimme siis Itäkeskuksessa sapuskoimassa Vilukissan ja Maajussin morsiamen kanssa. Ravintolatarjontaa kierrellessämme ja kauppakeskuksen käytävillä kaarrellessamme päädyimme lopulta istahtamaan Ristorante Momentoon.

Vaatimattoman oloinen ravintola yllätti ainakin minut ihanalla lohisalaatillaan. En odottanut kummempia, ja ehkä juuri siksi annos onnistuikin riemastuttamaan. Lautasella oli jos vaikka mitä sitruunasta ja perunasalaatin näköisestä valkoisesta mönjästä lähtien. Ei se siis oikeasti perunasalaattia ollut, me vain tyydyimme nimeämään sen siksi kun ruokatietämyksemme ei muuhunkaan pystynyt.

Annos oli sen verran iso että minun pieneen (kröhöhöm..) mahaani se ei mahtunut alkuunkaan. Sain juuri ja juuri tärkeimmät, eli lohen, leivän ja oliivit syötyä, mutta ihan liikaa jäi lautaselle. Maku ei ollut syyllinen ruoan syömättä jättämiseen, sillä hyvää tämä todellakin oli. Ehkä nälkäni ei vaan ollut tuona päivänä kovin suuri, tai sitten annos tosiaan oli hyvin täyttävä. Mene ja tiedä.

Kauppakeskusravintolaksi Momento oli rauhallinen ja mekin pystyimme rauhassa jutustelemaan aiheesta kuin aiheesta. Ihan niin kuin ympäröivät ihmiset olisivat ennenkään estäneet meitä huutamasta suurimpia salaisuuksiamme julki. Täällä ei kuitenkaan ylimääräisten korvien vaaraa ollut jos se jotakuta kiinnostaa, sillä lisäksemme syömässä oli vain muutama itäisen keskuksen kulkija.

"Minä taidan olla tavallinen aivan

kun Itäkeskukseen sut vien

susta eksyn, pyydän kuuluttamaan

kovaäänisistä nimes kuulla saan.

(Kaija Koo - Illan tullen)