Aika helmi ravintolaksi

Annoin äitiliinille joululahjaksi kolmen ruokalajin illallisen ravintola Helmessä ja änkesin sinne tietenkin myös itse mukaan. Näemme melko harvoin nyt kun taloprojekti, hepat ja muu touhuaminen vievät aikani, joten halusin antaa äidille lahjan, johon liittyy myös yhdessäoloa. Ja mikäs sen mukavampaa kuin mennä syömään hyvin yhdessä.

Ravintola Helmeen ihastuimme molemmat heti kun olimme kipittäneet söpön sisäpihan ja narikan kautta ikkunapöytään istumaan. Ravintolassa vallitsi heti mukava tunnelma, eivätkä valkoiset pöytäliinat aiheuttaneet ylimääräisiä jännityksiä, vaan osasimme olla hienossa ympäristössä melkein kuin kotonamme. Yksi suurimmistä syistä rentoon tunnelmaan oli tarjoilijamme, jonka kohteliaat sanat saivat äidin myhäilemään mielihyvästä kuin pikkutyttö. Tarjoilijapoika kun ei mukamas tiennyt kumpi meistä on äiti ja kumpi tytär. Kiitti vaan.

Valitsemastamme menusta tuli hyvin kalapainotteinen, sillä kaikki valitsemamme annokset sisälsivät mereneläviä. Paitsi tietysti jälkiruoat. Viikon kalakiintiö tuli siis täytettyä ja näin maukkaita kaloja söisi ilolla useamminkin.

Alkuun otimme molemmat maa-artisokkakeittoa haukikroketilla, mikä oli ehkä hieman suolaista vähäsuolaiseen ruokavalioon tottuneille makunystyröilleni, mutta muuten todellatodella hyvää.

Pääruoaksi otimme scampi-kuohuviinirisottoa sekä nieriää ja vaihdoimme tuttuun tapaan lautasia puolessa välissä, jotta saisimme maistaa molempia annoksia. Pidimme molemmat valtavasti täydellisyyttä hipovasta nieriästä ja scampi-kuohuviinirisottokin oli ihan jees kaveri. Nälkä meillä taisi olla vielä tässäkin vaiheessa melkoinen, tai sitten olin vaan niin uppoutunut keskusteluumme, etten muistanut kuvata annoksia ennen kuin puolet niistä oli jo syöty. Hups.

Lopuksi herkuttelimme niin ikään puoliksi sitrusmoussella sekä suklaaleivoksella. Hyviä olivat molemmat, vaikka suklaisen jälkkärin pohja olikin koostumukseltaan niin omituisen sitkeä, että nyhersimme siitä tovin pikkupikku palasia, kunnes päätimme että minä tungen sen kokonaisena suuhuni. Kuinka hienostunutta. Hyvältä se kuitenkin maistui, joten oletettavasti se todella oli syötäväksi tarkoitettu, vaikka hetken mietimmekin sitkeän pohjan funktiota.

Helmi vakuutti meidät molemmat erittäin ystävällisellä palvelullaan, maukkailla ruoillaan ja hienoilla puitteillaan. Tänne voisi tulla syömään hienomminkin, mutta myös tällainen rennompi illallistaminen onnistuu Helmessä hyvin. Aika helmi mesta siis. Olimme molemmat sitä mieltä, että tänne on tultava vielä uudestaankin.