Waiting in Memphis..

Kävimme tutustumassa Kampin Memphisiin ennen odotettua matkakuumeen nostattamista Enkelien ja demonien seurassa. Aikaa elokuvan alkuun oli tunti kun astuimme sisään ravintolaan, ja ajattelimmekin että ehdimme hyvin hilppaista syömisen jälkeen vielä irtokarkkikauppaan ja siitä Tennispalatsiin. Ajattelimme väärin. Ei ollut nimittäin ihan sieltä nopeimmasta päästä tuo Memphisin palvelu.. Odottelimme ensin kymmenisen minuuttia tarjoilijaa ottamaan tilauksemme ja tuomaan vettä rikkinäisessä kannussa. Tämän jälkeen saimme odottaa ruokiamme vielä reilusti yli puoli tuntia pikkuhiljaa ittuuntuen mahassa murisevasta nälästä ja päässä pyörivästä "Mä en ehdi syödä!" -paniikista.

Odottavan aika on pitkä joo, mutta ei se nyt ihan näin pitkä ole. Päätimmekin lähteä pikasapuskalle Mäkkiin kun leffaan oli enää vartti aikaa. Perseet olivatkin jo irti penkistä kun ruoat vihdoin suvaitsivat tulla. Viime hetkellä. Tässä vaiheessa otti jo päähän ihan riittävästi, eikä tarjoilijan meille selin mumisema "Siellä on vähän jonoa" paljon auttanut. Ei odottaminen minua muuten haittaa, mutta silloin kun on kiire johonkin ja olisi pakko ehtiä syödä ennen sitä, alkaa toisten ihmisten hitaus ihan tosissaan raivostuttaa. Eikä voida edes anteeksi pyytää. Pieni sana olisi tuossa tilanteessa pelastanut paljon.

Kuvaa annoksistamme en sattuneesta syystä ottanut, vaikka kamera oli kerrankin mukana. Voin kuitenkin kertoa, että ukkelin tilaama Open State Burger oli kuulemma hyvää. Minä taasen tilasin Fruity Vege salaatin, johon listan mukaan kuuluu kevätkääryleitä, chilimarinoituja herkkusieniä, salaattia, tomaattia, kurkkua, marinoitua punasipulia, tuoretta ananasta, vesimelonia, suolapähkinöitä, makeaa chilikastiketta ja limejogurttia. Näitä kaikkia siis PITI olla, vaan eipä ollut, sillä sienet loistivat poissaolollaan. Prkl.

Ja jotta kaikki olisi täydellistä, kirveli jokin salaatissa, sipulissa ja kurkussa huuliani aivan jumalattomasti. Sehän nyt ei ole ravintolan syy, mutta täydensipä mukavasti persiilleen menneen ruokailumme. Ei ehditty edes irtokarkkeja ostaa, jotka kuitenkin ovat ihan MUST elokuvissa. Tennispalatsista kiireessä ostetut nacho cheddarin makuiset popcornit tosin olivat myös ihanaa leffaevästä, mutta en hehkuta sitä nyt tässä sen enempää, sillä tänään valitetaan, maristaan ja vingutaan siitä miten P****SKAA kaikki oli.

Kaikesta huolimatta tämä aasiakas on valmis antamaan Memphisille toisen mahdollisuuden joskus tulevaisuudessa, kunhan aika ehtii hieman kullata muistoja. Tuolloin pidän huolen ettei minulla ole seuraavaan kolmeen tuntiin mitään pakollista menoa ja tilaan vaikkapa hyväksi todetun hampurilaisen ja haen tiskiltä juomaa. Tarjoilijaa on nimittäin ihan turha jäädä odottamaan. Salaatit jääköön tästedes keittiöön, vaikka kevätkääryleet ja limejogurtti olivatkin hyviä.

"Then I'm walking in Memphis

I was walking with my feet ten feet off of Beale

Walking in Memphis

But do I really feel the way I feel?"

(Bruce Springsteen - Walking in Memphis)