Maksaako se?

Kyllä, sitä itteään! Ja enpä olisi uskonut miten hyvää siitä tuli, maksa kun tunnetusti kuuluu monien "Yäk, en syö!" -listaan. En itsekään tiennyt pidänkö kyseisestä mötikästä, joten asiasta piti ottaa selvää, varsinkin kun eräänä tiistaina tallustaessani töistä keskustaan tuli armoton himo saada maksapihviä. Vaikken edes tiennyt miltä se maistuu.

Kaupan kautta siis. Mukaan tarttui maksan lisäksi puolukkahilloa, ruokakermaa ja pakasteesta valmisperunamuussia (kahdella ässällä). Tiedän, olen laiska kun en sörssännyt pottuja itse, mutta hei, arkipäivä! Kaupan tuomisista plus jääkaapista löytyneistä sienistä, paprikan jämästä, sipulista ja purkkipavuista syntyi niin herkullinen ruoka että olin oikein ylpeä itsestäni.

Anemian karkoittajaan tarvitset:

- maksaa (vilken överraskning!)
- ruokakermaa
- sieniä (mulla oli herkkusieniä)
- sipulia
- paprikaa (voit valita värin ihan itte, mä tykkään oranssista, se sointuu niin hyvin olkkarin seinäänkin)
- vihreitä pitkulaisia papuja
- vehnäjauhoja
- valkopippuria
- mustapippuria
- puolukkahilloa
- perunamuussia (tee-se-itse, tai osta valmiina)

Ja suunnilleen näin se kävi keltaisen keittiön hämärässä:

Poista maksasta kalvot ja epämääräiset rämmäleet ja tee siitä pihvin näköisiä paloja, jos siis ostit kokonaisen köntsän valmiiden maksapalojen sijaan. Palasia ei luonnollisesti tarvitse enää pilkkoa, ellei välttämättä tahdo. Huuhtele pihvit ja kuivaa ne talouspaperilla, jonka jälkeen voit päästää maksaystäväsi tekemään lumienkeleitä vehnäjauhoihin, niin että jauhoa on pihvin molemmin puolin. Kuumenna pannulla voita (kai öljykin tms. käy, keltaisessa keittiössä vaan sattui tällä kertaa olemaan ehtaa voita leipomisien jäljiltä) ja tyrkkää pihvit paistumaan. Anna paistua keskilämmöllä ja käännä kun pihvin pinnassa näkyy punaisia (onko niitä muunkin värisiä?) veripisaroita. Kun toinenkin puoli on ruskettunut heitä mustapippuria päälle. Valmis.

Seuraavaksi sienikastikkeen kimppuun:



Pilko sipuli, paprika ja sienet ja tyrkkää ne pannulle öljyn, voin, margariinin tai minkä tahansa kanssa pehmenemään. Kun kaverit pannulla alkaa näyttää valmiilta, lisää kerma ja pavut. Mausta valkopippurilla. Suurustaakin kastikkeen voi jos siltä tuntuu, itse taisin heittää sekaan vehnäjauhon jämät ja annoin porista liedellä pihvien valmistumista odotellessa. Ja jos nyt totta puhutaan niin kastikkeen teko kannattanee aloittaa ekana, sillä pihvit paistuvat melko nopeasti. Perunamuussikin pitää muistaa tehdä jossain välissä. Itse laitoin valmiin pakastepönikän samoihin aikoihin mikroon sulamaan kun heitin pihvit pannulle. Tässä vaiheessahan kastike oli jo viittä tai kuutta vaille valmis.

Lautasen sivuun vielä puolukkahilloa ja makunautinto on täydellinen! Jos maksa on kaikesta huolimatta mielestäsi pahaa, olen kuullut että maun voi hukuttaa tarpeeksi isolla kasalla hilloa. Keltaisessa keittiössä rautapommi nautittiin Salkkareiden ohessa. Yksin, luonnollisesti. Koekäytinpä tähän herkkuun pihviveistäkin ja hyvinhän se leikkasi. Hyvä ostos, Tiimarin laatuaterimia! :)
Jos kuulut joukkoon harmaaseen, joka oppii paremmin musiikin avulla, niin tässä avustusta tämän annoksen tekoon:

"..sanoin, että tässä käy silmä kastumaan
miksi kävin elämässä teitä isäin astumaan
nyt olen köyhä sekä kipee
savu silmään kajoaa
hän sanoi: "ota yksi ripee ennen kuin maksa hajoaa"
maksa hajoaa.."
(Eppu Normaali - Näinhän täällä käy)

Ja sama suomeksi, sillä onpi tunne että biisivalinta vaatii hieman selvennystä:

Aluksihan leikataan sipuli, jolloin käy silmä kastumaan
ja teitä isäin astutaan kun tehdään ruokaa. Meidän perheessä ainakin iskä on kovakin kokkimies.
Köyhälläkin on varaa ostaa maksaa ja kipeällähän tässä tarkoitetaan raudan puutetta. En usko että olisin ilman puutostautia alkanut himoita maksaa näin kovasti ja näin yllättäen.
Savu silmään kajoaa jos pannu on liian kuuma. Älä siis käräytä pihvejäsi.
Ja maksa hajoaa, maksa hajoaa kun leikkaat valmista tuotosta sopiviksi suupaloiks.

Näin. Yksinkertaista.