Nådendal
Hyödynsimme Herra Joulupukin kiltille Ukkelille tuoman lahjakortin Naantalin kylpylään kesälomallamme pari päivää ennen juhannusta. Ajankohta oli mitä mainioin, sillä kylpylä humisi tyhjyyttään muiden potentiaalisten kylpylävieraiden paiskoessa vielä töitä tai siirryttyä jo juhannuksen viettoon mökeilleen. Polskimmekin kaikessa rauhassa allasalueella ilman pienintäkään ahtauden tai tungoksen tuntua, ja illalla Le Soleil -ravintolassa saimme tarjoilijan jakamattoman huomion ollessamme ainoat ruokailijat koko ravintolassa. Ihan parasta, tuntui kuin koko kylpylä olisi varattu vain ja ainoastaan meille.
Pääruoaksi otimme molemmat saman annoksen, joka oli....öömmmm...härkää ehkä? Tämän siitä saa kun jättää kirjoittamisen kuukausien päähän. En enää muista mitä söin vaikka kuvakin ruoasta möllöttää tuossa yläpuolella. No kuitenkin, jotain herkullista lihaa siinä oli sekä kastikkeita ja söpö pieni porkkanainen. Ja kuten huomaatte: Jaksoin kerrankin syödä annoksen loppuun asti. Yleensä pääruoasta jää aina vähän syömättä, sillä vaikka se olisi kuinka hyvää tahansa ei mahaan vaan aina mahdu kaikki mitä eteen kannetaan.
Jälkkäreistä emme näköjään malttaneet ottaa kovin hyviä kuvia, ja tuota noin, täytyy tunnustaa etten muista kunnolla enää näitäkään. Kaikki listan jälkkärit kuulostivat niin hyviltä että oli ihan sama mitkä otamme, joten valitsemiseen ei tarvinnut käyttää niin paljon aivokapasiteettia, että päätös olisi jaksanut jäädä pidempiaikaiseen muistiin. Listaa jälkikäteen netistä tutkiessa veikkaisin kuitenkin että kuvassa poseeraavat mansikkakohokas sekä valkosuklaa ganache. Kymmenen pistettä sille joka tietää mitä tuo g:llä alkava sana tarkoittaa ja miten se lausutaan, itselläni ei ainakaan ole harmainta eikä edes ruskeintakaan hajua asiasta.
Vastavalmistunut insinöörini levitteli suklaat jääkaappiin tuolla lailla erilleen, sillä niin ne kuulemma viilentyvät nopeammin. On mulla sitten viisas insinöörimies kun se tuollaistakin tietää. Tai sitten olen itse niin tyhmä, että ihan vaan maalaisjärjenkin käyttö tekee miehestä minun silmissäni vastustamattoman älykkään.
Naantalin kylpylän aamupala oli herkullinen ja mahat ahdettiin todella täyteen sapuskaa, mutta silti autossa suoritetuilta aamupäikkäreiltä herättyäni himoitsin jo Hämeenlinnan kohdalla juustohampparia. Mutta kun syöminen on niin kivaa ja se hampurilainen näytti niin hyvältä siinä jättimäisellä mainoslakanalla..
Tunnisteet: juomat, kaupan hyllyltä, ravintolat